Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot ovat vuonna 2016 yhteensä oin 2,6 miljardia euroa ja supistuvat 95 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Tulojen arvioidaan vähenevän noin 177 miljoonalla eurolla. Organisaatiomuutoksia ei talousarvioesitykseen sisälly.
Määrärahat lisääntyvät mm. tukien maksatusaikataulujen muutoksen ja maatalouden aloittamis- ja investointitukien nousun johdosta. Viljelijätukien kokonaismäärä säilyy suunnilleen vuoden 2015 tasolla eli on noin 1,7 miljardina euroa. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman strategisen painopisteen ”Biotalous ja puhtaat ratkaisut” kärkihankkeiden lisäpanostus talousarvioesityksessä on eri pääluokissa yhteensä 68,6 milj. euroa, tästä maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa on 28,5 milj. euroa.
Määrärahat toisaalta vähenevät vuoteen 2015 verrattuna sen johdosta, että pääluokkaan on kohdistettu säästöjä, EU-ohjelmakausi 2007−2013 päättyy ja uusi ohjelmakausi 2014−2020 käynnistyy odotettua hitaammin. Talousarvioesitykseen sisältyy 30,8 miljoonan euron menovähennys pääministeri Sipilän hallitusohjelman lisäsäästöpäätöksistä johtuen.
Tulokertymäarvio vuodelle 2016 on 970 miljoonaa euroa, missä on vähennystä noin 177 miljoonaa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Muutos johtuu EU:lta saatavan tulokertymän vähennyksestä.
Pääluokan määrärahoista maa- ja elintarviketalouden kehittämisen osuus on 73 prosenttia, maaseudun kehittämisen 12 prosenttia, luonnonvaratalouden 8 prosenttia sekä maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen 2 prosenttia.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten määrä on lähes puolittunut vuonna 2015, vuonna 2016 ei toteuteta organisaatiomuutoksia. Vuonna 2016 painopisteenä on uusien organisaatioiden toiminnan vakiinnuttaminen tuottavuus- ja vaikuttavuushyötyjen realisoimiseksi sekä hallinnon ja tutkimuksen sopeuttaminen niukkeneviin voimavaroihin. Virastojen toimintamenot supistuvat noin 6 prosentilla.
Hallinto ja tutkimus
Hallinto ja tutkimus -luvussa on budjetoitu maa- ja metsätalousministeriön ja hallinnonalan merkittävimmän tutkimuslaitoksen Luonnonvarakeskuksen menot. Määrärahat vähenevät 12 miljoonalla eurolla johtuen valtion tutkimusrakenneuudistuksesta sekä virastojen ja laitosten toimintamenoihin kohdistetuista säästöistä.
Maaseudun kehittäminen
Määrärahat vähenevät noin 92 miljoonalla eurolla johtuen lähinnä ohjelmakauden 2007−2013 päättymisestä.
Luvun määrärahoin vahvistetaan maaseudun elinvoimaisuutta sekä luodaan edellytyksiä monipuoliselle yrittäjyydelle ja liiketoiminnan kilpailukykyiselle kasvulle. Määrärahalla edistetään maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä. Keskeisenä välineenä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020.
Työ- ja elinkeinoministeriön maaseudun kehittämistoiminta ja saaristoasiain neuvottelukunnan asiat siirtyvät maa- ja metsätalousministeriön hoidettavaksi.
Maa- ja elintarviketalous
Luvun määrärahoin parannetaan ruuan alkutuotannon ja jalostuksen toimintaedellytyksiä, turvataan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä sekä edistetään eläinten hyvinvointia ja ruokaketjun vastuullisuutta. Määrärahat lisääntyvät 29 miljoonalla eurolla, mistä 14 milj. euroa on talousarviosiirtoa Maatilatalouden kehittämisrahastoon kärkihankkeen toimenpiteiden lisärahoituksena.
Luonnonvaratalous
Luonnonvaratalouden, jonka muodostavat kala-, riista-, metsä- ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat, tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö ja niihin liittyvien riskien hallinta. Hallinnon toimilla luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle, sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla.
Määrärahat vähenevät noin 16 milj. eurolla. Tässä on otettu huomioon vähennyksenä 30 miljoonaa euroa, mikä johtuu pääosin Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman rahoitusosuusjärjestelyistä sekä säästöjen kasvusta. Lisäyksenä on otettu huomioon 13,5 milj. euroa Biotalous ja puhtaat ratkaisut- kärkihankkeiden lisärahoituksena. Yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöihin sekä ympäristötoimenpiteisiin käytettävissä olevien varojen vaikuttavuutta lisätään tukijärjestelmiin tehtävillä muutoksilla.
Maanmittaus ja tietovarannot
Maanmittauslaitoksen organisaatiota ja tehtäviä uudistettiin vuoden 2015 alusta lukien. Maanmittauslaitoksen osaksi liitettyjen hallinnonalan tietotekniikan palvelukeskuksen sekä paikkatietokeskuksen toiminnan ja teknisen infrastruktuurin kehittämistä jatketaan. Määrärahat vähenevät noin 2 miljoonalla eurolla. Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaa osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen vakuusjärjestelmän perustan sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden. Tietovarantojen avaamista jatketaan suunnitelmien mukaisesti. Tilusjärjestelyjen tuen väheneminen on osa maanmittaussektorin sopeuttamista niukkeneviin voimavaroihin ja merkitsee sitä, että maa- ja metsätalouden kiinteistörakenteen kehittäminen siirtyy entistä enemmän toiminnanharjoittajien omaan päätösvaltaan.
Lähde: MMM tiedote 29.9.2015