– Ammattikalastaja ei kalasta itselleen, vaan toisille. Minä kalastan niiden puolesta, jotka eivät itse kalasta. Näin hekin pääsevät syömään tuoretta kotimaista kalaa, kiteyttää Suomen Ammattikalastajien liiton tuore puheenjohtaja, kalastaja Jarno Aaltonen.
Toukokuu on Kalakuu, ja Pro Kala haastaa suomalaiset syömään toukokuussa kalaa suositusten mukaisesti, eli vähintään kahdesti viikossa.
Kotimainen kala, jota on tarjolla kaupoissa ja ravintoloissa, on peräisin ammattikalastajilta ja kalanviljelijöiltä. Päätoimisia ammattikalastajia on Suomessa tällä hetkellä noin 740, ja haasteena on se, että ammattikalastajien määrä vähenee ja keski-ikä nousee. Toisaalta alalle löytää jatkuvasti myös nuoria ja ammatinvaihtajia, jotka näkevät kalastajan ammatissa mahdollisuuden. Sellaisia kuin Jarno Aaltonen.
– Tässä työssä pystyn olemaan oma itseni ja näkemään vuoden koko kierron. Myös se palkitsee, kun pystyn tekemään asiakkaat tyytyväiseksi – ovat he sitten yksittäisiä asiakkaita tai yrityksiä. Haluan tuottaa asiakkailleni huippulaatuista kalaa.
Juhannus on vuoden kohokohta
Kalastaminen on kiehtonut Jarno Aaltosta pienestä pitäen, ja hän pääsi verkkokalastuksen makuun jo nuorena. Välillä opinnot veivät nuoren miehen kotikaupungista Raumalta Turkuun ja harrastus oli tauolla, mutta valmistuttuaan sairaanhoitajaksi Aaltonen palasi Raumalle. Samalla hän alkoi toimia sivutoimisesti kalastajana työnsä ohella.
Vuosia Aaltonen teki päätyötään ensihoitajana ambulanssissa kesäisin 50-prosenttisella työajalla ja kalasti kaikki mahdolliset vapaapäivät, mutta lopulta yhdistelmä kävi liian hankalaksi. Aaltonen päätti ryhtyä täysipäiväiseksi kalastajaksi.
Aaltonen kalastaa Rauman lähisaaristossa, rannikolla ja avomerellä. Työ muuttuu vuoden kierron mukaan: ennen vappua Rauman edustalta nousi särkeä, ahventa ja haukea, vapun jälkeen kalastetaan lohta ja juhannuksen tienoilla siirrytään ahvenen rysä- ja verkkokalastukseen. Syksyllä on siian rysäkalastuksen aika.
Moni vapaa-ajan kalastaja romantisoi kalastajan työtä, mutta Aaltonen muistuttaa, että ammattikalastaminen on aivan eri asia kuin virvelöiminen kesämökillä auringon paistaessa.
– Kalastajan työpäivä alkaa viimeistään aamukahdeksalta ja päättyy illansuussa, ja kalassa käydään seitsemänä päivänä viikossa. Työajan määrittävät kuitenkin vuodenaika ja vallitsevat sääolosuhteet.
Aaltonen myy osan saaliistaan suoraan asiakkaille kotinsa yhteydessä toimivasta myymälästä, osa menee tukkuun.
Kalastajan vuoden kohokohta on juhannus, jolloin pääsee myymään tuoretta kalaa asiakkaille.
– Siinä on aina oma tunnelmansa! Koko kevät on odotettu sesongin alkua, ja sitten pääsee nostamaan merestä lohta sekä siikaa ja myymään niitä kesätunnelmissa oleville asiakkaille. Samalla kuulee heiltä aina parhaat reseptit ja pääsee itsekin kesätunnelmaan.
Ala tarvitsee nuoria ja ennen kaikkea uusia yrittäjiä
Jarno Aaltonen valittiin tänä keväänä Suomen Ammattikalastajaliiton puheenjohtajaksi. Hänen tavoitteensa on nostaa kalastajan ammatin arvostusta ja sitä, että se ymmärrettäisiin nykyistä paremmin yrittäjyydeksi.
– Tämä ei ole ollenkaan huono ammatti! Jos tähän panostaa, tässä on mahdollista tehdä mielenkiintoinen ura. Ala tarvitsee nuoria ja positiivista ajattelua. On tärkeää, että alalle pyrkivät saavat mahdollisuuden kokeilla tätä alaa. Heille pitää antaa mahdollisuus vesialueisiin, joissa he voivat kalastaa, ja opastaa heitä tähän ammattiin.
Aaltonen tietää mistä puhuu, sillä hän on työssään pitkälti itseoppinut.
– Minulla ei ole ollut opettajaa, vaan olen opetellut asiat kokeilemalla. Toki teknisissä asioissa olen saanut paljon arvokasta apua kokeneilta kalastajilta, mutta esimerkiksi parhaat kalastuspaikat on täytynyt löytää itse.
Hätäisen hommaa kalastajaksi oppiminen ei myöskään ole, mutta onneksi Aaltosella riittää kärsivällisyyttä.
– Olen opetellut yhden asian vuodessa niin, että saan sen kunnolla haltuun. Ensin opettelin ahvenen verkkokalastuksen. Sitten lohen ja siian rysäkalastuksen. Tämän jälkeen oli vuorossa särjen ja ahvenen rysäkalastus. Näin saan koko avovesikaudeksi töitä. Jokaisessa hommassa on omat niksinsä, jotta raaka-aine pysyy laadukkaana, Aaltonen kertoo.
Hän sanoo jakavansa mielellään oppejaan, ja luotsaavansa uusia yrittäjiä alalle. Puheenjohtajana Aaltosen tavoitteena on saada liittoon uusia jäseniä, sillä yhteisesti pystytään vaikuttamaan paremmin kuin yksin.
Katso video Jarnosta: Rannikkokalastusta Rauman edustalla
Toukokuu on Kalakuu! Pro Kala on lanseerannut Kalakuu-kampanjan haastaakseen suomalaiset syömään kalaa toukokuussa suositusten mukaiset kaksi kertaa viikossa. Tänä vuonna kalakuun teemana on syödä ja kokata kalaa ulkona.Kalakuun nettisivuilta löytyy paljon herkullisia ja toimivia reseptejä sekä vinkkejä kalan käsittelyyn, ostamiseen, grillaamiseen ja savustukseen!
Kalastus Suomessa
Ammattikalastus on vesiluonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Kalastus on sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla säädeltyä, ohjattua ja valvottua yritystoimintaa, jota tehdään luonnon ehdoilla.
Suomalainen ammattikalastus jaetaan avomerikalastukseen, rannikkokalastukseen ja sisävesikalastukseen.
Ainoastaan ammattikalastajilla on oikeus myydä saalistaan tukku- ja vähittäiskauppoihin edelleen myytäväksi.
Päätoimisia ammattikalastajia oli Suomessa vuoden 2021 lopussa noin 740. Sivutoimisia kalastajia oli noin 2750.
Avomereltä troolataan mm. silakkaa, kilohailia ja turskaa, rannikolta ja saaristosta pyydetään rysä- ja verkkopyynnillä siikaa, kuhaa, ahventa, kuoretta, lohta ja silakkaa. Sisävesiltä troolataan muikkua ja pyydetään siikaa, kuhaa ja ahventa rysä- ja verkkopyynnillä. Sisävesikalastuksessa pyydetään myös rapuja.
Lähde: Pro Kala tiedote 16.5.2023, kuva: Markku Saiha/Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry
Kommentti: Päätoimisia ammattikalastajia oli Suomessa vuoden 2022 lopussa 701 (meri- ja sisävesialue yhteensä) ja sivutoimisia 2 729.