Merituulivoimatilaisuus Raumalla

Raumalla käsiteltiin pitkä päivä merituulivoiman tilannetta ja sen vaikutuksia ympäristöön. Päivä jakaantui kahteen osaan ja alkoi alueellisella vuorovaikutusfoorumilla ja jatkui iltapäivän tuulivoiman ja kalastuksen yhteensovittamisen kysymyksillä.

Ympäristöministeriö ja Merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä toteuttavat vuoden 2023 aikana seitsemän vuorovaikutusfoorumin sarjan, johon kuuluu viisi alueellista tilaisuutta Suomen rannikkoseuduilla loka-marraskuun aikana sekä kaksi kansallista foorumia. Merituulivoiman vuorovaikutusfoorumissa kehitetään toimintamallia merialuesuunnittelun vuoropuhelulle ja eri intressien yhteensovittamiselle nyt ja tulevaisuudessa.

Koordinaatioryhmä on kutsunut foorumeihin merellisiä toimijoita ja sidosryhmiä kuten hankekehittäjiä, merellisiä sidosryhmiä, viranomaisia, alueen järjestöjä ja tutkimustahoja keskustelemaan merituulivoiman huomioimisesta merialuesuunnittelussa. Tilaisuuksia on valmisteltu ennakkokyselyllä ja tapaamisissa työskennellään alustusten jälkeen pienryhmissä.

Merialuesuunnittelun Merituulivoiman vuorovaikutusfoorumeiden tavoitteena on pureutua merituulivoiman ja muun merellisen energiantuotannon kehittämisen tilannekuvaan, tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sekä merellisten toimintojen yhteensovittamisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Merituulivoiman vuorovaikutusfoorumit -hankkeen toteuttaa Gaia Consulting.

Rauman tilaisuuteen oli saapunut paikan päälle noin neljäkymmentä asiantuntijaa ja saman verran seurasi tapahtumaa etänä. Aluksi konsulttiyhtiön edustajat esittelivät päivän agendan ja pikatahtiin olivat vuorossa alustuksia niin merituulivoiman suunnittelutilanteesta kuin voimayhtiön tavoitteista. Juuri mitään uutta ei tullut esille, hankkeet etenevät, uusia tulee ja asioiden eteen tehdään töitä. Satakuntaliitto korosti alueellisia erityispiirteitä, ELY kertoi useista uusista vireillä olevista hankkeista, Eolus Wind Oy näki haasteita Navakka- ja Wellamo-hankkeiden sähkönsiirrossa Selkämeren kansallispuiston kohdalla, ja Metsähallituksen kartoituksissa on samalta alueelta löytynyt erityisiä luontoarvoja. Fingrid puolestaan kertoi, etteivät nykyinen sähkön siirtokapasiteetti riitä.

Tätä merirakentamisen juoksukilpailua peilasi hyvin liiton puheenjohtajan Jarno Aaltosen tiivis esitys tilanteesta, minkä kalastus nyt merellä kohtaa. Hän toi esille tämän päivän kalastuksen volyymin ja etenkin silakan merkityksen tilanteessa, missä etenkin Pohjanlahti ollaan ottamassa teolliseen käyttöön eikä vaikutuksista ole tietoa. Aaltonen esitti, että myös kalastukselle on varattava alueita käyttöön, ei pelkästään tuulivoimateollisuudelle. Tuulivoima-alueiden ja kalastuksen yhteensovittaminen ei onnistu, vaan jos kalastusalueille tulee tuulivoimaa, kalastus joutuu väistymään. Alalla olisi kuitenkin halua kehittyä, mutta epävarma tulevaisuus ei sitä edistä. Aaltosen esitys löytyy täältä.

Tiiviistä ohjelman takia ei keskustelua päässyt syntymään, vaikka monille tuli uutisena kalastuksen väistyminen tuulivoiman tieltä. Tämä heijastui jatkon työryhmätyöskentelyyn, mutta yksi kysymys toi jotain uutta. Selkämerelle sijoittuvasta Navakka-hankkeesta vastaava Eolus Finland Oy:n projektipäällikkö Anu Vaahtera vastasi yleisökysymykseen, että voiko tuulivoima-alueella troolata, ja vastaus oli ei.

Pienryhmätyöskentelyissä oli koota yhteen konsultin ohjaamana alustusten mieleen tuomat ongelmakohdat ja esittää konkreettisia ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Ryhmiä oli toistakymmentä ja puheenjohtajien esittämät koosteet eivät juuri tuoneet uutta esille. Sen verran kuitenkin, että muutamassa ryhmässä oli huomattu, että energiaohjelman rinnalla on myös kotimaisen kalan edistämisohjelma, eikä sitä huomioida näissä suunnitelmissa. Yksi ryhmäpuheenjohtajista kuitenkin muistutti, että meillä on meneillään vihreä siirtymä. Toisessa ryhmässä korostettiin, että käytännön toimijoiden, esimerkiksi troolialusten kippareiden kuuleminen on tärkeää. Samalla tuotiin myös esille, että merituulialueiden suunnittelijat voisivat mennä tutustumaan troolaukseen edes yhden kalastusmatkan verran, ja tuulivoimarakentajan edustaja piti ajatusta hyvänä. Heillä oli vieläkin usko, että troolaus hyvin pientä ja kausiluonteista.

Aamupäivän yhteenveto voisi olla, että keskustelua ja kaivattua vuorovaikutusta oli runsaasti, uusia näkemyksiä vähemmän.

Iltapäivän teema oli Pohjanlahti muuttuvassa toimintaympäristössä mihin Satakuntaliitto ja Varsinais-Suomen liitto kutsuivat ammattikalastajat ja heidän edustajansa, merituulivoimakehittäjät sekä alueen suunnittelijat keskustelemaan Pohjanlahden kalastosta ja kalastuselinkeinojen tulevaisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Keskeisiä aiheita ovat kalaston (ml. vaelluskalat) ja kalastuksen sekä merituulivoiman kehityskuvan yhteensovittaminen sekä ilmastonmuutokseen liittyvät tulevaisuuden sopeutumistarpeet.

Tapahtuman tavoitteita olivat ammattikalastajien merkittäviä verkko- ja rysäkalastusalueita kuvaavan aineiston päivittäminen tukemaan käynnissä olevaa merialuesuunnittelua ja kokonaiskuvan luominen siitä, miten ilmastonmuutos ja merituulivoiman kehitys vaikuttavat kalastukseen sekä kalastoon. Lisäksi piti keskustella siitä, mitä merialuesuunnittelu voisi tehdä näiden asioiden edistämiseksi, merellisten toimintojen yhteensovittamiseksi ja mitkä ovat tähän sopivimmat keinot.

Tämäkin osio starttasi alustuksilla. Konsulttiyrityksen edusta esitteli merialuesuunnittelun ja EU:n vihreän kehityksen ohjelma. Nostoissa oli esillä energiatuotannon ohella myös kestävä merellinen ruuantuotanto, ja varautuminen ilmastomuutokseen. Näistä aiheista toivottiin myös keskustelua ja konkreettisia ehdotuksia.

Tätä konkretiaa tarjosi LUKE:n Jari Raitaniemi. Hän esitteli asioita, joita tuulivoimarakentaminen saattaa tuoda tullessaan meren ekosysteemeille. Raitaniemi korosti, että tietoa tarvitaan lisää koska mekanismeja on monenlaisia, ja kuinka ne sitten vaikuttavat toisiinsa, ei tiedetä riittävästi. Yksi näistä tulevista muutoksista on tuulivoiman kaapeleiden muodostamat magneettikentät, joista tiedetään, että ne tuntuvat merellä, mutta miten, ei ole tarkempaa käsitystä.

Raitaniemi esitteli myös ajankohtaisimmat tiedot Pohjanlahden troolausalueista WMS- kartoituksen mukaan. Kartan antia esitti yhdessä Raitaniemen kanssa kartoitustyössä mukana ollut Jari Setälä. Tuloksista nähtiin selvästi, kuinka kalastuksen keskittymät ovat päällekkäin tuulivoima-alueiden suunnitelmien kanssa. Tutkijat kertoivat myös, että nämä alueet ovat tärkeitä silakkasaaliin laadun kannalta. Pääosa elintarvikekäyttöön menevästä suurikokoisesta silakasta kalastetaan juuri kartan punaisilta alueilta ja jos nämä kriittiset alueet menetetään, ei kalateollisuus ei tule jatkossa saamaan tarvitsemaansa raaka ainetta ja sitä myötä suomalaisten silakan syönti pääosin loppuu. Tämä esitys saattoi avata silmiä huomioimaan aamupäivän kommentti kalastusmahdollisuuksista tuulivoima-alueilla.

kuva_kartta: WMS-kartoituksen luoma kuva silakan troolauksen tärkeimmistä alueista.
Lähde: Luken käsittelemät Varelyn VMS-aineistot vuosilta 2018-2022.

Työryhmissä piti siis tuottaa konkreettisia ehdotuksia ja päivittää kalastuksen tilannekuvaa. Samalla tarkasteltiin Suomen ympäristökeskuksen tuottamaan ilmastonmuutosmallinnukseen nojaten, miten merialueet tulevat muuttumaan kuluvan vuosisadan aikana sekä mitkä ovat muutosten vaikutukset kalastoon ja kalastuselinkeinoon.

Merialuesuunnittelua avustava konsultti halusi, että pohjana olevaan karttaa lisätään puuttuvia kalastuspaikkoja ja näin päivitetään tilannekuva. Paikalla ollut merikarvialainen kalastaja Seppo Laine toi esille oman kokemuksensa tilanteesta: kun Tahkoluodon tuulivoimaloita rakennettiin, loppui kalan tulo rakennusalueen pohjoispuolella olevista rysistä. Tilanne on kalastajille tuttu. Merivesi virtaa pääsääntöisesti etelästä pohjoiseen, ja kun rakennetaan, vaikutukset tuntuvat aina kilometrejä, jopa kymmeniä, pohjoispuolelle. Konsultti halusi kuitenkin tietää, onko joku rysäpaikka jäänyt merkitsemättä.

Karttaharjoitukset jäivät kuitenkin vähäisiksi, ja toivottavasti myös hankkeiden valmistelijat huomaavat, että kalastuksen yhteensovittaminen on paljon laajempi kysymys, kuin rysä- tai verkkopaikkojen sijainti. Keskustelua käytiin myös kalastuksen vaikutuksesta rannikon kulttuuriin, paikallisruokaan ja elinkeinotoimintaa, ja toivoa sopii, että nämä kokonaisuudet heijastuvat vähitellen myös päätöksiin.

Puheenjohtaja Aaltonen piti syntynyttä keskustelua hyvänä ja hän oli ilahtunut LUKE:n
silakankalastuksen raportista. Tällaisia tilaisuuksia eri kokoonpanoilla ja agendalla toteutettuina on nyt paljon, mutta näissä täytyy kuitenkin olla mukana, vaikka lopputulos näyttääkin selvältä.