Airisto-Velkuan kalastusalueen isännöitsijä Timo Saarinen on tyytyväinen merimetsojen häirinnän paikallisiin tuloksiin.
– Viime vuonna Velkualla oli 899 pesivää merimetsoparia. Nyt niitä ei ole ensimmäistäkään.
Häiritsijät olivat keväällä valmiina merimetsojen suosimilla luodoilla: Siestenkarilla, Kumpelkarilla ja Iso-Mustiletossa.
Hankkeeseen osallistui Velkuan vakiasukkaita sekä mökkiläisiä, jotka pitivät silmät auki ja siirsivät häirintävälineitä lintujen perässä.
– Luodoille vedettiin pelättimiksi muovinauhoja, haalaripelättämiä ja haukkaleijoja. Perinteisillä pesimäpaikoilla oltiin ihan fyysisesti läsnä, Timo Saarinen kertoo.
Luodoilta häädetyt merimetsot tekivät kymmenkunta uutta pesintäyritystä. Velkualaisten onneksi ne kaikki olivat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämän häirintäalueen sisällä.
Kalastusalueen isännöitsijä arvelee, että muutamat linnut saattoivat lentää Uuteenkaupunkiin ja osa kauemmas.
ELY-keskus teki keväällä tutkintapyynnön poliisille, kun uusikaupunkilaiset mökkiasukkaat ryhtyivät omine lupineen hätistelemään lähisaarille asettuneita merimetsoja.
– Toivottavasti he saavat sinnekin häirintäluvan, Timo Saarinen tuumaa.
Hänen mielestään kannan säätelyyn tarvittaisiin nykyistä järeämpiä keinoja. Sellaisia olisivat munien rei’ittäminen ja mahdollisesti metsästys. Häirintä ainoastaan siirtää lintuja paikasta toiseen.
Saaristohotelli Vaihelaa emännöivä Heidi Heikkinen pelkää, milloin merimetsot tulevat Velkuan pääsaarelle.
– Pitää koputtaa puuta. Se olisi tosi huono juttu yritystoiminnalle, hän sanoo.
Jännittynein mielin merimetsojen liikkeitä seuraa myös Salavaisten saaressa kalastus- ja mökkimatkailua pyörittävä Eero Pursimo.
– Yhdyskunta oli noin viiden kilometrin päässä meistä. Jos sellainen tulee jonakin päivänä lähelle, sillä on dramaattinen vaikutus liiketoimintaan, Pursimo toteaa.
Lähde: Rannikkoseutu 3.8.2015