Yhteiskunta suojelee ilman mitään hyvää syytä otusta, jonka paikalliset ihmiset näkevät aiheuttavan haittaa.
MERIMETSOJA käsitelleestä jutusta (HS 13.5.) oli unohtunut vastaus olennaiseen kysymykseen: miksi merimetso on rauhoitettu? Laji menestyy Suomessa ja koko Euroopassa, eikä se ilmeisesti ole suojelun tarpeessa. Silti se on rauhoitettu sekä EU:n direktiivillä että Suomen lailla.
Merimetson rauhoitus tahrii koko luonnonsuojelujärjestelmää. Jos sekä ely-keskus että luonnonsuojeluyhdistykset puolustavat merimetson ilmeisen tarpeetonta rauhoitusta, voiko niiden asiantuntemukseen luottaa muissakaan suojeluasioissa? Miksi juuri merimetso? Peippokin on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Peipon pesintää ja pesää ei saa tahallisesti vahingoittaa. Silti metsätalouden kesähakkuut hävittävät joka kesä peipon pesiä luonnonsuojeluviranomaisen kiinnostumatta asiasta.
On selvää, että ihminen on luonut merimetsolle suotuisat olot. Lintu syö rehevöityneiden rantavesien pikkukaloja. Suomessa pesivät aikuiset merimetsot syövät vuosittain noin 4 500 tonnia kalaa (50 000 lintua, 0,5 kg/pv ja 180 päivää). On vaikea uskoa, ettei tämä määrä vaikuttaisi kalakantoihin edes paikallisesti. Suomessa virallinen totuus on, ettei se vaikuta. Ruotsissa virallinen totuus on, että paikallisesti vaikuttaa.
Aikoinaan, avokaatopaikkojen aikana, harmaalokit runsastuivat muun muassa Helsingin seudulla niin, että ne haittasivat muuta linnustoa ja lentoliikennettä. Ongelma oli ihmisen aiheuttama, ja se hoidettiin paremmalla jätehuollolla ja hävittämällä harmaalokin pesiä.
Myös merimetso-ongelma on ihmisen aiheuttama. Vaikutuksesta kalakantoihin kiistellään, mutta ainakin linnut valtaavat saaria ja muuttavat ne haiseviksi guanovarastoiksi.
Merimetson ihmisnaapureille haitallisin vaikutus on kuitenkin se, että yhteiskunta suojelee ilman mitään hyvää syytä otusta, jonka paikalliset ihmiset näkevät aiheuttavan haittaa.
Jan Eklund
biologi, Vaasa
Lähde: HS 22.5.2018, mielipiteet
