Merimetsokannan kurissapitoon esitetään kaikkien Itämeren alueen maiden yhteistä kannanhoitosuunnitelmaa. Merimetsojen määrän kasvu näkyy selvästi Pohjanmaan kalastajien kalansaaliissa.
Merimetsojen kanta kolminkertaistui Pohjanmaan rannikolla viime kesänä. Syynä oli osin lintujen häätäminen eteläisemmiltä Merikarvian rantavesiltä.
– Siellä merimetsojen koloniaa häirittiin ja se lähti liikkeelle. Melkein kaikki linnut tulivat tänne Pohjanmaalle, kertoo projektipäällikkö Marina Nyqvist Österbottens Fiskarförbundetista.
Merimetsokanta vahvistui myös koko maassa. Viime kesänä uusia lintuja tuotti 25 000 pesää ja merimetsojen määrä nousi 136 000:een. Lintujen runsas lisääntyminen on kalastajien mukaan näkynyt selvästi saaliskalojen määrässä. Kalakannat ovat hyvän saalistajajoukon kanssa lujilla.
– Kyllä sillä on vaikutus meidän alueen ahvenkantoihin. Meidän kalastajat ovat huomanneet, että erityisesti ahvensaaliit ovat vähentyneet merkittävästi, kertoo projektipäällikkö Marina Nyqvist.
Luonnonvarakeskus ei näe yhteyttä
Luonnonvarakeskuksen mukaan merimetson lisääntymisellä ei ole selvää yhteyttä saalismääriin. Luke on antanut lausunnon Ely-keskukselle Korsnäs-Maalahden kalastusalueen hakemukseen merimetsojen kannan rajoittamiseksi. Siinä Luke toteaa, että ahvensaaliit ovat alueella päinvastoin kasvaneet.
Kasvu on erityisen selvää, jos vertauskohteeksi otetaan 1980- ja 90-luvun saalistaso. Tätä selittää ahvenen lisääntymisalueiden parantunut tila.
– Ahvensaaliit ovat menneet ylöspäin viidentoista viime vuoden aikana. Siinä ei näy merkkejä merimetson vaikutuksesta. Itse kalakannan kehityksestä se ei vielä kerro mitään varmaa, sanoo erikoistutkija Antti Lappalainen Luonnonvarakeskuksesta.
Kalastajilla on toisenlaista tietoa saalismääristä. Pohjanmaan Ely-keskuksen saamista kalastajien saalisraporteissa näkyy laskua.
– Ne tiedot, jotka olemme saaneet Ely-keskuksesta, näyttävät, että saalismäärät ovat vähentyneet. En tiedä, miksi luvut eroavat tällä tavalla, ihmettelee Marina Nyqvist.
Siian saalismäärät ovat Luonnonvarakeskuksenkin mukaan pudonneet, mutta selitys löytyy kalastamisen vähenemisestä, vesistötöistä sekä siian istutusmäärien pienentymisestä ja hylkeiden siikaan kohdistamasta saalistuksesta.
– Merimetsolla ei pitäsi olla suurta vaikutusta saaliisiin tai se jää piiloon muiden tekijöiden taakse, sanoo Antti Lappalainen.
Kantaa rajoitettava yhteisvoimin
Varsinais-Suomen Ely-keskuksessa on tällä hetkellä käsittelyssä toistakymmentä Pohjanmaan rannikon kalastusalueen hakemusta lintujen kannan suitsemiseksi. Kalastajat haluavat vähentää lintuja metsästyksellä ja käsittelemällä munia öljyllä. Merimetsojen täydellistä hävittämistä kalastajat eivät tavoittele.
– Ei, ei ollenkaan. Se ei ole meidän tavoite. Me haluamme ainoastaan rajoittaa tätä isoksi kasvanutta kantaa, joka meillä nyt on, toteaa Marina Nyqvist.
Suomessa merimetson kannanhoitosuunnitelma on vuodelta 2005. Silloin pesiviä pareja oli 3000 ja nyt yli 25 000. Suomen ja myös Ruotsin kasvanut lintukanta tuottaa nyt uusia lintuja Tanskan rannikolle. Siellä kannanhoito oli jo saatu toimivaksi ja lintukanta rajoitettua kestäväksi.
Kalastajien mielestä suojametsästys ja linnun munien käsittely ovat toimivia menetelmiä kannan kasvun hillitsemiseen. Lintujen karkottaminen rannalta toiselle ei enää auta. Toimiva ratkaisu löytyy vain koko Itämeren alueen merimetsokannan hallinnasta.
– Meidän pitää määrittää yhdessä, kuinka iso tämä kanta saa olla. Se pitää tehdä yhteistyössä Ruotsin, Tanskan, Viron ja muiden Itämeren valtioiden kanssa, visioi Österbottens Fiskarförbundetin projektipäällikkö Marika Nyqvist.
Lähde: Yle 6.3.2017
