Peimarin koulutuskuntayhtymän Kalatalous- ja ympäristöopiston hanke ”Pohjois-Amerikan suurten järvien ammattikalastus – hyvien käytäntöjen mallit Suomeen” vei toukokuun lopulla kalastajia ja kalabiologeja Pohjois-Amerikan Huron –järvelle. Hankkeen on rahoittanut Vakka-suomen kalatalousryhmä, ja kymmenen prosentin omarahoitusosuudesta vastaa Peimarin koulutuskuntayhtymä.
Vajaan viikon mittaiseen matkaan osallistuivat allekirjoittaneen lisäksi ammattikalastajat Mika Rantanen Uudestakaupungista ja Sami Veneranta Merikarvialta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Heikki Auvinen sekä Vakka-suomen kalatalousryhmän aktivaattori Petri Rannikko. Hankkeen ulkopuolella matkalle osallistuivat omin järjestelyin ja kustannuksin ammattikalastaja Markku Kettunen Rantasalmelta, kalastusbiologi Lasse Hyytinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta sekä Itä-Suomen kalatalousryhmän aktivaattori Pekka Sahama.
Ryhmämme oppaana toimi kolmannen polven amerikansuomalainen Ron Kinnunen, joka työskentelee tutkijana ja opettajana Michiganin osavaltion yliopistossa. Kinnunen osoittautui eloisaksi elinkeinokalatalouden asiantuntijaksi, jonka suonissa näytti edelleen virtaavan villi lappalainen veri.
Huron on yksi Pohjois-Amerikan viidestä suuresta järvestä. Järvi on pinta-alaltaan Selkämeren kokoinen ja keskisyvyydeltään 60 metriä. Sen tuulenpuoleiset rannat ovat hiekkaa ja pohjoisosat kalliorantoja. Tukikohtamme oli Huronin luoteisrannalla Alpena –nimisessä pikkukaupungissa.
Vierailumme aikana tappavat tornadot pyyhkivät yli Oklahoman, ja alkuviikosta säärintaman ennustettiin ulottuvan Suurille järville saakka! Onneksi säästyimme pahimmalta myräkältä, vaikka matkaamme varjostikin runsas vesisade. Ainoastaan yhtenä päivänä tuuli lauhtui sen verran, että järvelle pääsy oli mahdollista.
Meidät vei järvelle yksi neljästä valtion lisenssillä Huron –järvellä kalastavista rysäkalastusyrityksistä. Vain alkuperäiskansaan kuuluvilla intiaaneilla on oikeus kalastaa myös verkoilla. Tom Spaulding ja John Gauthier sekä kalastukseen osallistuvat kaksi palkollista miestä ovat kalastaneet yhdessä 28 vuoden ajan. Spauldingin ja Gauthierin yhteinen kalastushistoria ulottuu 45 vuoden taa!
Kalastuksen kohteena on siika (Lake white fish) Kalastajat saavat kalastaa kymmenellä rysällä, ja heidän vuosikiintiönsä on 400 000 paunaa (180 000 kg). Kalastusalus ”Norseman” on hytillinen lautta, jossa on paljon kansitilaa ja matalat laidat.
Kalastuksessa käytetään pohjarysiä (bottom trap net), ja syvin apaja oli 117 jalkaa eli noin 40 metriä. Aitaverkon alkupää on aina vähintään 40 jalkaa (13 m) matalammassa. Pyydykset ovat kaikilta osiltaan 3 – 8 m korkeita. Kalapesä on 10 – 15 metriä pitkä laatikko, jonka päissä, ylä- ja alareunassa, olevat puomit pitävät mallissaan. Kalapesän hapaan solmuväli oli noin 60 mm, mikä lajittelee alamittaiset siiat erittäin tehokkaasti. Siian alamitta on 19 tuumaa (48,2 cm). Ammattikalastajien saalissiikojen keskimääräinen ikä on noin 15 vuotta.
Rysä ankkuroidaan pinnassa alapaulastaan niin tiukkaan ja niin pitkillä köysillä, että pyydys pysyy mallissaan, kun se upotetaan pohjaan. Peräankkureissa oli 300 metrin köydet. Ankkurista tuli naru myös yläpaulaan estämään kaatumista voimakkaan virtauksen aikana. Köysiä ei höllätä koentavaiheessa, ja niiden kireys oli korvin kuultavissa.
Kokeminen aloitetaan pyydyksen peräpäästä, ja kalapesä vinssataan hitaasti ylös ankkuriköyden kulkiessa aluksi aluksen kannen yli. Kalapesän noustessa siikojen paineentasaus näkyi veden pinnalle pirskahtelevina ilmakuplina.
Kun kalapesän jälkimmäinen osa oli noussut aluksen kylkeen saakka kaksi miestä nosti kalat ylös haaveilla laatikoihin, joista toiset kaksi miestä lajitteli ne eri kokoluokkiin.
Alamittaiset siiat ja kalat, joita valtion lisenssillä kalastavilla ei ole oikeutta ottaa (muun muassa harmaanieriät (Lake trout)), heitetään takaisin vapauteen. Alkuperäiskansaan kuuluvat intiaanit saavat kalastaa myös harmaanieriää.Suuresta saalismäärästä johtuen kalaa ei verestetä, vaan se jäitetään ja siirretään laatikoissa kannen alle. Päivän saalis seitsemästä rysästä oli 5 200 paunaa (2 340 kg).
Kalastajien oma jalostuslaitos
Kalastajilla on oma jalostuslaitos, jossa pienimmät siiat suomustetaan, halkaistaan ja fileoidaan koneellisesti saman päivän aikana ja myydään tuoreina useisiin ravintoloihin ja tukkuihin Isommat kalat fileoidaan ja pakastetaan. Lihasruodot poistetaan kalamäärästä riippuen joko koneellisesti tai käsin. Lihasruotojen poistosta jäävä sivutuote lähetetään jatkojalostukseen, jossa siitä valmistetaan leivitettyjä siikapihvejä. Tuote myydään pakasteena.
Kalapihvien ja niiden raaka-aineen lisäksi vasemmalta kalastaja Tom Spaulding, oppaamme Ron Kinnunen, aktivaattori Pekka Sahama Itä-Suomen kalatalousryhmästä ja tutkija Heikki Auvinen RKTL:sta.Pyöreän siian kalastajahinta on kaksi dollaria paunalta eli noin 3,4 € / kg, mutta jalosteiden arvo on luonnollisesti korkeampi.
Matkamme aikana vierailimme Alpenassa myös kalantutkimusasemalla ja Suomen ympäristöministeriötä vastaavassa yksikössä, joissa saimme tietoa muun muassa kalakantojen tilasta ja hoidosta, kalastuksen säätelystä, Huronin ympäristöongelmista, siian markkinoinnista sekä omavalvonnan työkaluna käytettävästä kalastustuotteiden HACCP – järjestelmästä. Tapasimme myös ahvenen (Yellow perch) kalastajia ja tutustuimme intiaanikalastajan verkkoveneeseen. Tutkimusasemalla saimme kuulla vakuuttavaa faktaa merimetson vaikutuksista kalakantoihin, ja miten selvästi merimetsokannan säätelytoimet olivat vaikuttaneet kalakantojen elpymiseen. Näistä kaikista voitte kuulla lisää hankkeen tiedotustilaisuudessa, joka järjestetään Vakka-suomen kalatalousryhmän toimialueella näillä näkymin elokuun aikana. Koko kalastustapahtuma videoitiin, ja linkki materiaalista koostettavaan videoon liitetään sekä Livian että Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n sivuille. Matkaraportti levitetään myöhemmin koko Suomeen sähköisen tiedonvälityksen avulla.
Lopuksi voin todeta, että sanonta ”Amerikassa on kaikki suurta”, on totta. on lautasellinen porsaan ribsejä. Lisättäköön, että kysymyksessä oli puolikas annos…
Lisätietoja:
projektipäällikkö Maria Saarinen
Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto
puh. 045 6722 688