Eduskunta hyväksyi lopullisesti siirrettävien käyttöoikeuksien ja siirrettävien toimijakohtaisten kiintiöiden käyttöönoton perjantaina 25.11.2016. Kalastusyrityksillä on käytössään toimijakohtaiset kiintiöt silakan, kilohailin ja lohen kalastuksessa 1.1.2017 alkaen. Historiallinen päivä. Muutoksena se on vähintään yhtään suuri kalastukselle kuin EU-jäsenyys 1995.
Toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä on keskusteltu hyvin pitkään, enemmän tai vähemmän jo vuosikymmenen ajan, ja perusteellisemmin vuoden 2014 alusta alkaen. Kesällä 2015 MMM ilmoitti, että järjestelmän säädösvalmistelu alkaa. Järjestelmä on kasattu tämän vuoden aikana luonnonvaraosaston elinkeinokalatalousyksikössä, muutaman keskeisen virkamiehen voimin. Työ on ollut mittava. Elinkeinoa on prosessin aikana kuultu ja informoitu kiitettävästi, vaikkakaan kaikkia näkemyksiämme ei ole huomioitu.
Eduskunta hyväksyi järjestelmän ilman suuria soraääniä. Käsittely maa- ja metsätalousvaliokunnassa eteni myös yksimieliseen mietintöön. Lain käsittely pitkittyi lähinnä Ahvenanmaan iltalypsyn takia. Ahvenmaan pisteet eivät varmaan nousseet Kihdin tällä puolen ja voi olla, ettei viimeinen sana vielä ole kuultu tässä tarinassa.
Tosin on sanottava, että osa maa- ja metsätalousvaliokunnan kirjauksista on masentavia. Lohen osalta saa sen käsityksen, tosin tämä on jo aikaisemmin vallinnut asiantila, että vapaa-ajankalastus ja matkailu tulevat ensin, ja sitten ihan viimeisenä ammattikalastuksen tarpeet. Lohen osalta tuleva asetus määrittelee muutenkin onko järjestelmästä hyötyä lohenkalastajille tai ei. Vähän liikuttavaa oli, että vapaa-ajankalastajat ja ympäristöjärjestöt eduskunnan kuulemistilaisuuksien aikana olivat huolestuneita rannikkokalastuksen jatkuvuudesta ja halusivat kovempia rajoja kiintiöiden keskittymiselle. Olipa ensimmäinen kerta kun siltä suunnalta tällaisen huolen kuuli.
Mielipiteitä elinkeinon sisällä on koko ajan ollut puolesta ja vastaan. Varmaankin lain lopullisen sisällön hyvyydestä ollaan eri mieltä, etenkin kun pykälät nyt vuoden viimeisinä viikkoina muuttuvat käyttöoikeuksien promilleiksi ja toimijakohtaiset kiintiöt konkreettisiksi kiloiksi ja myöhemmin lohen osalta kappaleiksi. Pitkään alalla olleet yrittäjät eivät varmaan kiittele ministeriön ja eduskunnan lipsumista saalishistorian osalta, uudemmat toimijat saavat ilmaista saalishistoriaa.
Varmaan myös liitto saa osansa kritiikistä. No tähän on totuttu, liitto saa aina syyn kaikesta mitä tapahtuu, syystä tai syyttä. Selvää on, että on itsekritiikin paikka ja prosessia syytä arvioida. Mutta nyt laki on hyväksytty ja tällä mennään.
Eräs kalatalousprofessorikin ryhtyi viime hetkillä Hesarin mielipidesivuilla esittämään ajatuksiaan järjestelmästä. Ei tosin ollut ihan perillä lain sisällöstä ja kuten kala-asioissa muutenkin on huomattu, professorit ovat tänä päivänä kovin kaukana elinkeinon nykytilasta ja toiminnasta. Huolestuttava, jos ajattelee alan opetusta.
No, tämä on ollut kymmenen vuoden maraton, mutta nyt tämä muuttuu pikajuoksuksi vuoden viimeisten viikkojen aikana. Kalastajien on haettava käyttöoikeuksia ja toimijakohtaisia kiintiöitä lyhyessä ajassa ja hallinnon on pystyttävä käsittelemään ja myöntämään näitä. Kaikilta vaaditaan tarkkuuttaa koska käyttöoikeudet määrittelevät kymmeneksi vuodeksi eteenpäin yritysten kalastuksen. Virheitä ei saa tulla, ja pohjana pitää olla oikeaksi todettu saalishistoria.
