Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa raportissa kootaan yhteen tietoa merimetsokonfliktin lieventämis- ja hallintakeinoista sekä arvioidaan niiden käyttökelpoisuutta. Raportissa keskitytään erityisesti keinoihin, joilla voidaan lievittää kasvaneiden merimetsokantojen aiheuttamaa konfliktia kalataloudessa.
Keinot on luokiteltu teknologisiin ja muihin vahinkojen tai haittojen ennaltaehkäisykeinoihin, taloudellisiin keinoihin sekä rakenteellisiin ja politiikkakeinoihin.
– Keinot kytkeytyvät toisiinsa ja ovat usein tehokkaampia, kun niitä sovelletaan yhdessä, toteaa raporttia koostamassa ollut erikoistutkija Pekka Salmi Lukesta.
Lupien käsittelyaikoja tulisi lyhentää
Merimetso on suojeltu EU:n lintudirektiivin nojalla, joten monet toimenpiteet vaativat poikkeusluvan. Toimenpiteiden toimivuus riippuu viime kädessä siitä, miten hyvin erilaiset tarpeet onnistutaan yhteensovittamaan, kun muotoillaan lupien yksityiskohtia. Esimerkiksi kalastajat ja poliitikot ovat toivoneet EU:n lintudirektiivin liitteen muutosta niin, että työläs lupajärjestely kevenisi.
Pesintää rajoittavia häirintäkeinoja ja niiden yhdistelmiä on sovellettu yli 10 vuoden ajan rannikkoalueilla. Poikastuotannon vähentämiseen tähtäävää munien käsittelyä on luvitettu harvoin, kun taas lintujen ampumista aiempaa yleisemmin. Lintuja on ammuttu erityisesti pyydysten läheisyydessä, mutta tietyissä tilanteissa myös pesäkolonioissa.
Kokemusten karttuessa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY:n) poikkeuslupajärjestelmän käytännöt ja painotukset ovat muuttuneet, ja hakemisprosessi on kehittynyt viimeisten 10–15 vuoden kuluessa. Lupien käsittelyaikoja tulisi lyhentää, jotta lupajärjestelmä toimisi paremmin. Tämä edellyttää lisää henkilöresursseja.
Konfliktin lieventämisessä tarvitaan alueellista yhteistyötä
Poikkeuslupien hakijoina ja toimenpiteiden toteuttajina ovat olleet usein eri kalatalouden organisaatiot kuten kalatalousalueet. Paikalliset kalatalouden toimintaryhmät (kalaleaderit) ovat rahoittaneet hankkeita, joissa on kehitetty merimetson häirintämenetelmiä sekä edistetty tutkimusta ja osapuolten välistä yhteistyötä.
Alueellisten kokeilujen, vertailujen ja monitieteisen tutkimuksen avulla voitaisiin lisätä ymmärrystä toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Tietoa esimerkiksi erilaisten häirintälaitteiden käyttökelpoisuudesta voisi tällöin jakaa poikkeuslupia myönnettäessä. Oleellisinta on löytää eri osapuolten hyväksyttävissä olevat tavoitteet ja keinot sekä tahtoa konfliktin hillitsemiseksi.
Merimetsokonfliktin lieventämiseen tähtäävät toimet on syytä suunnitella aluekohtaisesti yhteistyössä eri osapuolten kesken. Alueellisten toimien suunnittelu olisi tehokkaampaa, jos ehdotetut poikkeuslupaa vaativat toimet keskustelisivat poikkeuslupajärjestelmän kanssa.
Merimetsoihin liittyvät ristiriidat ovat sitkeitä. Niiden sovitteluun tarvitaan ammattimaisen konfliktinsovittelutaidon lisäksi osallistavia alueellisia hoitosuunnitelmia. Ohjelmat, jotka sisältävät selkeät tavoitteet ja toimintatavat, voisivat tarjota keskeisen tavan lieventää konfliktia niin alueellisesti kuin kansallisestikin.
Raportti https://jukuri.luke.fi/handle/10024/553775
Lähde: Luke tiedote 21.9.2023