RKTL toteutti vuosina 2008-2009 hankkeen, jonka avulla pyritään arvioimaan hylkeiden merkitystä erityisesti lohen (Atlantic salmon) ja meritaimenen (Salmo trutta) saalistajina pohjoisella Perämerellä. Näytteet kerättiin molempina vuosina touko-marraskuun välisenä aikana Perämeren pohjoisosasta pyydetyistä 63 harmaahylkeestä (Halichoerus grypus) ja 37 itämerennorpasta (Phoca hispida botnica).
Kappalemäärässä mitattuna harmaahylkeen kolme yleisintä ravintokohdetta olivat muikku (Coregonus albula), silakka (Clupea harengus) ja siika (Coregonus lavaretus). Kolmentoista harmaahylkeen ruuansulatuskanavasta löytyi jäänteitä yhteensä 93 lohikalasta (lohi ja meritaimen). Lohet olivat pääosin vanhempia ja suurikokoisempia kuin meritaimenet. Kuuden harmaahylkeen ruuansulatuskanavasta löytyi istutettujen lohikalojen merkinnässä käytettäviä Carlin-merkkejä. Meritaimenistukkaat vaikuttivat olevan erityisen alttiita hylkeiden predaatiolle istutuksen jälkeisten ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana, mutta aineisto on liian suppea pitemmälle menevien johtopäätösten tekemiseksi.
Vaikka lohikalat eivät olleet kappalemääräisesti yleisimpiä ravintokohteita hallin ravinnossa, niiden osuus ravinnon biomassasta oli merkittävä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että lohikaloilla on suuri merkitys harmaahylkeiden ravinnossa etenkin ajankohtina jolloin lohikalat kerääntyvät Perämeren rannikonläheisiin vesiin. Norpan ravinnossa vallitsevia kalalajeja olivat kolmipiikki (Gasterosteus aculeatus), silakka, muikku ja kuore (Osmerus eperlanus). Norpan ravinnossa oli kalan ohella myös äyriäisiä mutta lohikalojen jäänteitä ei norpista löydetty.
Vaikka tämän tutkimuksen ansiosta hylkeiden ravinnon koostumuksesta on nyt enemmän tietoa, hylkeiden kalastovaikutusten luotettavan arvioinnin kannalta aineistoa ei ole vielä riittävän kattavasti.
Lähde: RKTL 30.9.2012, linkki http://www.rktl.fi/julkaisut/p/artikkelit/the_role_of_salmonids.html?f=437241&;n=8&p=689509&c=15523630
