Luonnonvarakeskus (Luke) ja Ruotsin maatalousyliopisto seuraavat lähivuosina lohien ja meritaimenten vaelluskäyttäytymistä mereltä Tornionjoen kutupaikoille ja takaisin mereen. Seurannassa on 100 meritaimenta ja 200 lohta, jotka varustetaan radiosignaaleja lähettävin kalamerkein. Alueen kalastajilla on tärkeä rooli tutkimuksen onnistumisessa.
Tutkimuksessa mukana olevat meritaimenet ja lohet pyydystetään vuosina 2018 ja 2019. Kalat merkitään Tornionjoen jokisuulla ja alajuoksulla, josta ne vaeltavat radiosignaaleja lähettävä kalamerkki vatsaontelossaan kudulle eri puolille vesistöä.
– Vaelluksia seurataan parillakymmenellä kiinteästi vesistön eri osiin asennettavilla radiosignaalin vastaanottimilla. Seuranta on ympärivuotista ja jatkuu 3–4 vuotta, minkä jälkeen kalamerkkien paristot loppuvat. Tänä aikana osa kaloista ehtii käydä kudulla kaksi kertaa, kertoo Luken erikoistutkija Atso Romakkaniemi.
Lohien ja taimenten vaelluskäyttäytymistä kudulle sekä niiden vaellusta takaisin merelle ei ole tutkittu paljoa varsinkaan Tornionjoen kokoisessa vesistössä, missä vaellukset ovat satoja kilometrejä pitkiä. Uuden tutkimuksen avulla nähdään, miten suuret etäisyydet vaikuttavat vaellusnopeuksiin ja kalojen selviytymiseen vaelluksistaan. Tutkimuksen avulla saatuja tietoja hyödynnetään Tornionjoen kalakantojen hoidossa ja elvyttämisessä.
Tutkimus onnistuu paikallisten kalastajien ja asukkaiden avulla
Merkattavia kaloja pyydystävät etukäteen nimetyt jokisuun ja jokivarren kalastajat, joilla on erityislupa kalastaa myös normaalin kalastuskauden ulkopuolella. He voivat myös pyytää taimenta, joka on joessa ja jokisuulla kalastukselta rauhoitettu laji. Erityisluvalla tapahtuvassa kalastuksessa ei oteta saaliiksi kaloja muuhun kuin merkintään. Pahasti vahingoittuneet kalat toimitetaan Suomen tai Ruotsin eläintautitarkkailusta vastuussa oleville viranomaisille tutkittaviksi.
Kalastusviranomaisen myöntämän erityisluvan vaativa kalastus tapahtuu ainoastaan tutkijoiden ohjauksessa ja siten, että alueen kalastuksenvalvojat ovat jokaisesta kalastuksesta tietoisia.
Myös jokivarren asukkaat osallistuvat tutkimukseen antamalla luvan radiosignaalin vastaanottimen asentamiseen kiinteistönsä alueelle. Jokivarren kalastusmatkailuyritykset tiedottavat kalastusmatkailijoita tutkimuksesta ja ohjeistavat merkityn kalan saaneita kalastajia.
– Mikäli kalastaja saa saaliikseen radiolähettimellä merkityn kalan, toivomme, että kala vapautettaisiin hyväkuntoisena takaisin jokeen. Jos mahdollista, kala olisi hyvä valokuvata ja sen pituus mitata. Mikäli kala on hyvin huonossa kunnossa ja lopetetaan, kalastajaa pyydetään soittamaan mahdollisimman pian johonkin alla olevista puhelinnumeroista, Romakkaniemi toivoo.
Luken ja Ruotsin maatalousyliopiston lisäksi projektia rahoittavat Tornionjoen kalastuslupatulojen rahasto sekä suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio.
Tutkimuksen kulkua voi seurata somekanavissa, Facebookissa ja Twitterissä hashtagilla #vaelluskalatutkimus
Lisätietoja:
Erikoistutkija Atso Romakkaniemi, Luke, puh. 029 532 7416, atso.romakkaniemi@luke.fi
Tutkija Riina Huusko, Luke, puh. 029 532 2192, riina.huusko@luke.fi
Yliopistolehtori Gustav Hellström, Ruotsin maatalousyliopisto, puh. 0046-703727258, gustav.hellstrom@slu.se
Ilmoitukset merkittyjen kalojen havainnoista:
Tutkija Riina Huusko, Luke, puh. 029 532 2192, riina.huusko@luke.fi
Tutkimusassistentti Mikko Jaukkuri, Luke, puh. 029 532 7414, mikko.jaukkuri@luke.fi
Tutkimusassistentti Saana Tepsa, Luke, puh. 050 5641 504, saana.tepsa@luke.fi
Yliopistolehtori Gustav Hellström, Ruotsin maatalousyliopisto, puh. 0046-703727258, gustav.hellstrom@slu.se
Tietoa luonnonvaroista luke.fi:ssä: Tornionjoen lohi sekä Tornion- ja Simojoen nousulohiseuranta
Lähde: Luke tiedote 22.5.2018