Silakkaa nousee pimeydestä. Taas ollaan sillä vuoden pimeämmällä puoliskolla. Ulkotöissä pimeyden hyvät puolet on vaatimattomia jos niitä on ollenkaan.
Silakkasaaliit on olleet arpapeliä. Hylkeet ovat olleet poikkeuksellisen vahvasti läsnä kuluvana syksynä. Hallit on riehuneet verkoilla ja rysillä, ja lisäksi on norppia ollut runsaasti. Norppa ei ole pyydyksille niin vahingollinen kuin halli, mutta pienmpää kalaa kuten silakkaa norpat käyvät innolla mutustelemassa verkoista.
Norppien käynnit erottaa siitä kun silakoista on syöty vain osa tai niitä on ikään kuin ”imeskelty”. Rysien kanssa on ollut hyljeongelmia elokuusta lähtien. Pienikin mahdollisuus hyljesuojauksen pettämisestä on heti hyödynnetty täysimääräisesti.
Siikaa on saatu paremmin kuin viime vuonna. Mitään ”henkselien paukutteluun” oikeuttavaa runsautta saaliit eivät ole olleet, mutta kun edellinen syksy oli kuluvaa huonompi niin tulee pyytäjälle parempi mieli.
Syksyn erityisherkku keitetyt siianmaksat ovat taas ajankohtaisia. ”Ymmmmm” niin hyvää ettei sanotuksi saa. Ei ihan joka ” pojan” saatavilla. Pikkusiioista niitä ei kannata kerätä. Ovat pienempiä kuin sokeripalat, mutta syksyisissä isosiioissa maksatkin on suuria kuin ”lapsen nyrkki” ja leivän päällä aivan mainiota. Kerätyt maksat huuhdellaan hyvin (veri pois). Keitinveteen ripaus suolaa ja maustepippureita. Keitetään noin 25 – 30 min hiljaisesti niin että veen pinta hymyilee.
Haukia saan harvakseltaan mikä ei sikäli ole harmi koska melkoisen turhaa on Porin torille niitä myyntiin viedä. Porilainen ei haukea osta (harmi). Kalastusvesilläni on särki vielä harvinaisempi kuin hauki joten ei hauki sen parempi pyytäjä ole kuin minäkään. Ei haukikaan tyhjästä saa särkiä vaan sitä saadaan mitä on. Kun silloin tällöin hauen saan niin peratessa usein yllättyy.
Taannoin pistin tänne kuvan kun hauki oli ahminut siikoja. Nyt viime viikolla kolmen kilon hauen vatsassa oli puolenkilon taimen. Harmi kun kalasta ja vapauta- pyynti on juuri hauenkalastajien suosiossa. Eipä sitten hyvillä haukivesillä muuta tarvitse pyytääkään. Varsinkin lohikalojen istutuksia ei saisi haukien ruuaksi suunnata vaan ne pitäisi kohdentaa alueelle joissa haukia on vähän.
Ensi vuoden kalastuskiintiöt on EU käsittelyssä parhaillaan. Maamme ministeri taistelee siellä meille kalastajille mahdollismman huonoa tulosta. EU- komissiokin näkee tilanteen sairauden ja ehdottaa lohikiintiön lievää nostoa. Eduskunnan tahto on ettei saa nostaa ja pitää laskea. Näin sairasta politiikan tekoa Suomi tarvitsee. Jos vähänkään mentäisiin tosiasioiden pohjalta niin lohikiintiön pitäisi puolella nousta seuraavan kahden vuoden aikana. No ei taida olla realismia on poliitikoilla neste mennyt rakon sijasta johonkin väärään paikkaan. Tosin lobbarit on sitä kiitettävästi sinne pumpanneet.
Kauniita kävi ministeri puhelemassa Porissa Areenan aikoihin kalatalouden tulevaisuudesta. Ei tarvitse kuin selkänsä kääntää niin jo unohtui.
Loppuun tunnelmakuvia työpaikaltani pimenevistä illoista kun lohduton yön hämäryys saapuu.
HjS
