Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja ympäristöministeriö tiedottavat:
Eri puolella Suomea on tehty viime päivinä havaintoja järven pinnalla kelluvista kuolleista kaloista ja simpukoista. Vihdin Enäjärvellä kuolleita simpukoita on kerätty useita tuhansia kiloja. Kala- tai simpukkakuolemien taustalla ei tämän hetkisten tietojen perusteella epäillä olevan tautia tai kemikaalipäästöjä. Todennäköisiä syitä kuolemiin ovat helteet, järvien happikato ja erilaiset leväkasvustot.
Mökkirannasta löytyviä kuolleita kaloja tai simpukoita voidaan hävittää hautaamalla maahan. Kaloja käsitellessä kannattaa käyttää suojakäsineitä. Myös käytetyt välineet tulee pestä huolellisesti. Jos järvestä löytyy suuria määriä kuolleita kaloja, on syytä ottaa yhteyttä kunnan ympäristöviranomaisiin. Kunnan ympäristöviranomaiset arvioivat tilanteen ja antavat ohjeet, kuinka suurempien määrien kanssa toimitaan.
”On tärkeää keskustella oman kunnan ympäristöviranomaisen kanssa, sillä menettelyt voivat vaihdella eri puolilla Suomea. Jos simpukoita on paljon, kannattaa myös ennakoida tilanne ja keskustella alueellisten jätehuoltoyritysten edustajien kanssa parhaasta hävitystavasta”, toteaa ylijohtaja Ari Niiranenympäristöministeriöstä.
”Koska kalojen tai simpukoiden kuolemien taustalla ei epäillä olevan eläintautia, ei niiden hävittämisessä tarvitse noudattaa sivutuotelainsäädäntöä. Niitä ei kuitenkaan saa käyttää eläinten ruokintaan”, kertoo Eviran ylitarkastaja Sanna Toivanen. Järvessä kelluvat tai rannalle ajautuneet kuolleet kalat ja simpukat mädäntyvät nopeasti, ja siksi ne olisi hyvä haudata mahdollisimman pian keräämisen jälkeen.
Järvisimpukka ei ole rauhoitettu laji. Rauhoitettujen simpukkalajien, kuten jokihelmisimpukan ja vuollejokisimpukan osalta tulee noudattaa luonnonsuojelulain säännöksiä. Epäselvissä tilanteissa voi ottaa yhteyttä myös oman alueen ELY-keskukseen.
Kuoppa vähintään metrin syvyyteen, pohjavesialueita vältettävä
Oikeanlaisella hautaamisella voidaan välttyä hajuhaitoilta ja tuhoeläinongelmilta. Kuolleet kalat ja simpukat voi haudata omalle maalle tai maanomistajan luvalla myös muuhun sopivaan paikkaan. Pohjavesialueelle, kaivon läheisyyteen tai vedenottamon suoja-alueelle ei voi haudata.
Hautaamista varten kaivetaan vähintään 1 metrin syvyinen kuoppa. Kuolleiden kalojen ja simpukoiden alle sekä päälle voi levittää pienen kerroksen turvetta tai esim. huussikuiviketta, jos sellaista mökillä sattuu olemaan. Kuivikkeen käytöllä pyritään vähentämään valumia ja hajuhaittoja. Haudata voi myös ilman kuiviketta. Myös kalkkia voi ropsauttaa päälle.
Tärkeää on peittää heti haudatut kalat ja simpukat, jotta ketut, rotat tai muut eläimet eivät pääse käsiksi niihin. Hautaamispaikkaa valittaessa on hyvä huomioida, ettei aluetta tulla pian hautaamisen jälkeen kyntämään tai kaivamaan.
Huomioon otettavia asioita:
- vähintään 1 m syvyyteen
- maanomistajan lupa hautaamiseen
- ei pohjavesialueelle
- ei vedenottamon suoja-alueelle
- vähintään 250 m päähän kaivosta
- ei vesistöön viettävään rinteeseen
- ei saa haudata jätesäkissä tai muussa maatumattomassa pakkauksessa
- ei saa haudata rannalle tai tulvanalaiselle alueelle
Lisätietoja voi kysyä oman alueen ympäristöviranomaiselta, ELY-keskuksesta tai Evirasta.
Lähde: Evira 27.7.2018