Kuntien vastuulla oleva ympäristöterveydenhuolto on koottu onnistuneesti suurempiin yksiköihin viimeisten kymmenen vuoden aikana. Yhdistäminen aloitettiin valtioneuvoston vuonna 2003 tekemän periaatepäätöksen pohjalta. Vuonna 2002 yksiköitä oli kunnissa yli 270, kun niitä ensi vuoden alussa on arviolta 65. Lähes kaikki yhdistymiset on tehty kuntien vapaaehtoisilla päätöksillä, vain yhdessä tapauksessa valtioneuvosto on käyttänyt mahdollisuuttaan määrätä kunnat yhteistoimintaan.

– Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta käy esimerkkinä myös muille toiminnoille kunnissa, toteaa peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Hän puhui tänään Helsingissä maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä seminaarissa, jossa arvioitiin ympäristöterveydenhuollon uudistuksen onnistumista.

Ympäristöterveydenhuollon yksikkökokojen suurentamisella on viime vuosina saavutettu hyvin ne tavoitteet, joita periaatepäätöksessä asetettiin. Vähintään kymmenen henkilön minimikoko antaa mahdollisuuden parempaan erikoistumiseen ja työnjakoon ympäristöterveydenhuollon eri sektoreilla. Kuntien ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat muun muassa uima- ja talousvesien, elintarvikehuoneistojen, kuluttajapalveluiden ja tupakkatuotteiden myynnin valvonta, terveydensuojelu sekä eläinlääkintähuolto.

Uusissa, suuremmissa yksiköissä on voitu panostaa myös johtamiseen, joka aiemmin hoidettiin yleensä sivutoimisesti. Ympäristöterveydenhuollon voimavarat eivät ole kunnissa merkittävästi lisääntyneet, eli palveluja on kehitetty tuottavuutta lisäämällä. Ministeri Huovinen kiitti erityisesti kuntia hankkeen ripeästä etenemisestä.

Seminaarissa esiteltiin Kuntaliiton tekemä uudistustyön arviointiraportti. Kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen totesi, että ympäristöterveydenhuollon uudistusprosessi on saanut kiitosta jäntevyydestään, asteittain tiukkenevasta ohjauksestaan sekä selkeistä vaatimuksistaan.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio totesi omassa puheenvuorossaan, että ympäristöterveydenhuollon paikallista valvontaa tarvitaan myös tulevaisuudessa.

– Valvontaa on jatkuvasti kehitettävä asiakkaiden tarpeiden mukaan, muistutti Husu-Kallio.

Lähde: MMM 31.10.2013