Rannikkokalastus on suurissa vaikeuksissa. Hylkeiden aiheuttamassa tilanteessa ammattikalastajat ja kotimaisen kalan kuluttajat ovat olleet häviäjiä.
Ammattikalastajat kertovat, että kuhien siirtyminen Saaristomeren syvänteistä mataliin lahtiin alkoi 1990-luvun puolivälissä, kun hylkeet saapuivat alueelle.
Tilastot saaliin alueellisesta jakautumisesta tukevat kalastajien havaintoja. Aluksi ammattikalastajien saaliit kasvoivat rannikon läheisillä vesillä, mutta samalla suuri osa kalavesistä jäi tyhjiksi. Sittemmin saaliit ovat pienentyneet kaikilla alueilla.
Jotkut tutkijat hakevat ilmiölle selitystä lämpötila- ja ravintokalatekijöistä. Miksi tutkijat eivät kuuntele kalastajia, jotka ovat koko elämänsä ajan seuranneet merellä tapahtuvia muutoksia? Oletus siitä, että syyt kalojen liikkeisiin olisivat järvissä ja merellä aivan samat, tuntuu hyvin oudolta.
Kuhat hakeutuvat aina lämpimimpään tarjolla olevaan paikkaan, joten vapaaehtoisesti ne tuskin jäisivät syksyllä jäähtyviin rantavesiin. Rantavesissä on toki paljon saalistettavaa särkikalaa kuhalle, mutta niin on myös kuhan aikaisemmin suosimissa syvänteissä. Esimerkiksi silakkaa on kalastajien mukaan Airistolla runsaasti ja paljon enemmän kuin 1990-luvulla, jolloin kuha vietti siellä talvensa.
Eläimet pakenevat haistaessaan saalistavan pedon. Myös kaloilla on koejärjestelyissä havaittu väistämiskäyttäytymistä ja varovaisuuden lisääntymistä. Hylkeet liikkuvat ulappavesillä myös jäättöminä talvina, joten kuhat pyrkivät pakenemaan matalaan hylkeiden tavoittamattomiin. Rantavesissä kuhia saalistavat hauet, mutta lämminverisen pedon haju lienee kuhalle haukea suurempi pelote.
Kuhan osuus harmaahylkeen ravinnossa Itämerellä on keskimäärin kuusi prosenttia (Ecoseal-hankkeen dna-analyysi). Tämä tarkoittaa noin 6 000 tonnia kuhaa, kun Itämeren 50 000 harmaahyljettä syö 100 000 tonnia kalaa vuodessa.
Toki hylkeiden ravinto vaihtelee ajallisesti ja paikallisesti, mutta luvut ovat joka tapauksessa suuntaa antavia. Suomen ammattikalastajien kuhasaalis on vain murto-osa tästä. Vuoden 2016 saalis, 246 tonnia, oli pienin lähes 30 vuoteen.
Hylkeiden aiheuttamassa tilanteessa ammattikalastajat ja kotimaisen kalan kuluttajat ovat olleet häviäjiä. Rannikkokalastus on suurissa vaikeuksissa, ja kuhan lisäksi useiden muidenkin kalalajien kokonaissaaliit on 2000-luvulla pienentyneet.
Mutta ovatko kuhatkin joutuneet ojasta allikkoon? Haukien lisääntyneen saalistuksen vaikutukset kuhakantaan voivat olla yllättävät. Rantavesissä kuhat lienevät myös entistä alttiimpia merimetsojen saalistukselle.
Maria Saarinen
kalatalousaktivaattori, biologi
Lähde: Helsingin Sanomat 29.9.2017, lukijat kirjoittavat