Kuluttajat ovat huolissaan ilmastosta ja ympäristöstä. Mediassa puhutaan jatkuvasti siitä, miten omaa hiilijalanjälkeään voi pienentää. Monelle konkreettinen tapa kiinnittää omiin kulutustottumuksiin huomiota on tarkastella etenkin ruokaostosten sisältöä. Kotimainen luonnonkala on yksi parhaimpia vaihtoehtoja ympäristötietoiselle aterialle.
Ilmastovaikutukset
Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen ylläpitämän ilmasto-opas.fi-sivustolla on listattu eri ruoka-aineiden ilmastovaikutuksia. Yksikkönä käytetään global warming potential eli GWP hiilidioksidiekvivalentteina tuotekiloa kohden (kg CO2-ekv./kg). Tällä mittarilla luonnonkalafileen ilmastovaikutus asettuu välille 0,8-3,6, kun esimerkiksi naudanlihan vastaava luku on 14-42. Myös kasvatetun kalan ilmastovaikutus on rutkasti pienempi kuin lihan.
Rehevöityminen
Olet varmasti kuullut Itämeren rehevöitymisestä. Rehevöityminen johtuu meressä olevista ravinteista kuten fosforista, ja se aiheuttaa esimerkiksi veden samentumista ja sinileväesiintymien lisääntymistä. Ravinteita päätyy mereen esimerkiksi kaupunkien jätevesistä, sadevesien valuman mukana metsistä ja pelloilta. Samaa rehevöitymistä tapahtuu myös sisävesissä.
Kalastuksella on suuri vaikutus vesistön tilaan. Kalasaaliin mukana vedestä poistuu vuosittain valtava määrä näitä ravinteita. Meressä fosfori aiheuttaa rehevöitymistä, mutta ihmiselle se on välttämätön kivennäisaine. Luken tietojen mukana kaupallisen kalastuksen saaliiden mukana merestä poistuu vuosittain yli 500 tonnia fosforia. Määrä on huomattava: Ympäristöhallinnon tietojen mukaan Suomesta on vuosina 2008-2014 päätynyt keskimäärin 3900 tonnia fosforia mereen vuosittain. Syömällä kalaa ja pitämällä yllä sen kysyntää voi siis olla mukana puhdistamassa Itämerta.
Haamuverkot
Niin sanotut haamuverkot ovat osa merten muoviroskakuormitusta. Haamuverkolla tarkoitetaan kalastuspyydystä, joka on syystä tai toisesta jäänyt veteen. Suomessa haamuverkkotilannetta on selvitetty Kapyysi-hankkeessa, jonka loppuraportti valmistui huhtikuussa. Hanke selvitti, että Suomessa ammattikalastuksesta peräisin olevat haamuverkot ovat todella harvinaisia. Kalasatamien jätehuoltoa kehitetään jatkuvasti, jotta käytöstä poistuvat pyydykset saataisiin kierrätettyä entistä paremmin.
Sertifioinnit
MSC eli Marine Stewardship Council on riippumaton ja voittoa tavoittelematon organisaatio, jolla on luonnonkalan sertifiointi- ja ympäristöohjelma. MSC-sertifikaatti on siis kuin kalan ympäristömerkki, joka takaa, että kalastus on vastuullista ja ekologisesti kestävää. MSC-sertifioinnin saadakseen kalastuksen on oltava sillä tasolla, että kalakannat kestävät ja se tulee toteuttaa ympäristövaikutukset minimoiden.
Suomessa silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastus saivat MSC:n sertifikaatin vuonna 2018. Kyseinen sertifikaatti on SAKL:n hallinnoima. Suomen Ammattikalastajaliittoon kuuluvat silakan ja kilohailin kalastajat voivat myydä saaliinsa MSC-sertifioituna.
