Kalatalous- ja ympäristöviranomaiset pohjustavat kotimaisen kalan käytön uutta nousua. Yksi osa tästä on kalan viljely, jota on määrä lisätä koko EU:n tasolla. Kalastusta ei nähtävästi voida enää koko unionin mitassa lisätä, sen sijaan Suomessa siihenkin olisi varaa. Myös kuluttajan on kysyttävä itseltään, mitä hän haluaa terveellisestä ja maukkaasta lähiravinnosta maksaa.
Suomalaiset syövät mielellään kalaa, mutta kilpailu kuluttajan valinnoista on kova. Pelkästään Norjasta tuodaan 30 miljoonaa kiloa vuodessa, pääasiassa lohta. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa kasvatetaan. Meillä ehdottomasti tärkein kasvatuslaji on edelleen kirjolohi. Kolmas elementti on kotimaassa pyydystetty silakka, muikku ja muut luonnon lajit.
Periaatteessa kotimaiselle kasvatuskalalle olisi nykyistä enemmän kysyntää, mutta talous- ja ympäristövaatimuksia saadaan vielä sovittaa yhteen, arvioi Riistan- ja kalantutkimuslaitoksen yksikönjohtaja Riitta Rahkonen:
– Että löydettäisiin alueita, joissa kalankasvatus voisi vielä laajentua. Sillä tavalla, että muille vedenkäyttömuodoille olisi mahdollisimman vähän rehevöitymistä ja muuta haittaa.
– Nyt pilotoidaan esimerkiksi sellaista, että voitaisiin viedä kasvatuskasseja nykyistä ulommas merelle.
Kalanviljelyn ympäristökuorma on jo pienentynyt
MTT:n äskettäisen tutkimuksen mukaan kalanviljelyn ravinnekuorma on saatu meillä pienenemään tuntuvasti. Rehun kulutus suhteessa tuotettuun kalamäärään on alentunut.
Paljon puhuttu hiilijalanjälki on saman tutkimuksen mukaan kalan kohdalla selvästi pienempi kuin naudanlihan vastaava, mutta tarkka vertailu on vaikeaa.
Pienen alueen vesiä kalanviljely pystyy kyllä rehevöittämään nykyisilläkin menetelmillä. Sen takia suunta on ulkomeri tai veden kiertolaitos, Riitta Rahkonen toteaa.
– Suomen sisävesillä on jo tällä hetkellä massiivisia kiertovesilaitoksia. Nimensä mukaisesti ne kierrättävät veden ja se vähäkin, joka joutuu ulos, johdetaan teollisuuslaitosten puhdistamoihin. Kuormitus jää tosi pieneksi, mutta investoinnit ovat isot. Siksi kalasta pitää saada myös parempi hinta.
Kalatautien aiheuttamat ongelmat ovat meillä pysyneet kurissa, kertoo Eviran erikoitutkija Perttu Koski. Kalarokotteilla on merkityksensä, mutta hyvä hygienia on keskeistä. Kalat ovat läheisemmässä kosketuksessa villeihin sukulaisiinsa kuin tuotantoeläimet yleensä. Ja taudit voivat kulkea molempiin suuntiin.
Luonnonkala on herkkua, mutta…
Kotimainen luonnonkala on monen mielestä sitä oikeinta kalaa, oli puhe sitten muikusta, silakasta, ahvenesta tai siiasta. Sisävesillä ammattikalastajien määrä on vähentynyt viime vuosina. Työ on kovaa, ja saaliit vaihtelevat paljon: kalastusveneisiin ja muihin investointeihin on vaikea ryhtyä.
Ammattikunta tuskin kokonaan katoaa, mutta luultavasti harvenee vielä lähivuosina.
Kuitenkin kotitarvepyytäjät tuovat ruokapöytiin suuret määrät sisävesien kalaa. Pirkanmaa on Suomen vilkkaimpia vapaa-ajan kalastusalueita, muistuttaa Hämeen ely-keskuksen kalastusbiologi Hannu Salo:
– Pirkanmaalla ja samoin Hämeessä luonnonkalan pyynti voi hyvin. Vapaa-ajan kalastajien määrä Pirkanmaan järvillä on maan suurin.
Alueen kalatalous perustuneekin myös jatkossa luonnonvesien saaliiseen. Kasvatuksen mahdollisuudet eivät ole maan parhaat, esimerkiksi vesistöjen rehevyyden ja virtavesien sittenkin suhteellisen vähäisen määrän takia.
Lähde: Yle
