Komissio esitti 21.2. toimenpidepakettia, jolla parannetaan EU:n kalastus- ja vesiviljelyalan kestävyyttä ja selviytymiskykyä. Siihen kuuluu neljä osiota: tiedonanto energiasiirtymästä EU:n kalastus- ja vesiviljelyalalla, toimintasuunnitelma meriekosysteemien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi kestävää ja selviytymiskykyistä kalastusta varten, tiedonanto yhteisestä kalastuspolitiikasta tänään ja huomenna sekä raportti kalastus- ja vesiviljelyalan yhteisestä markkinajärjestelystä
Toimenpiteiden päätavoitteina on edistää puhtaampien energialähteiden käyttöä, vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja karsia meriekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia. Ehdotettuja toimia toteutetaan asteittain, jotta alan on helpompi sopeutua niihin. Tällä toimenpidepaketilla eli ”kalastus- ja merisopimuksella” myös tuetaan yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa koordinoidusti jäsenvaltioiden, kalastusalan sidosryhmien kanssa (mukaan lukien kalastajat, tuottajajärjestöt, alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat, kansalaisyhteiskunta ja tutkijat). Ehdotuksissa pyritään myös tekemään alan työpaikoista houkuttelevampia nuorempien sukupolvien keskuudessa.
Hiilineutraali kalastus- ja vesiviljelyala vuoteen 2050 mennessä
Alan nykyinen riippuvuus fossiilisista polttoaineista on paitsi ympäristön kannalta kestämätöntä myös tekee alasta haavoittuvan energian hinnannousun suhteen. Koska suuri osa EU:n kalastuslaivastosta ei pystynyt kattamaan toimintakustannuksia kun polttoaineen hinnat nousivat vuosina 2021 ja 2022, monet alukset jäivät satamaan ja ala tarvitsi taloudellista tukea. Polttoaineen ja rehun hinnat nousivat korkeiksi myös vesialalla. Alalle myönnettiin EU:n taloudellista tukea.
Komissio ehdottaa tänään toimia, joilla vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja pyritään ilmastoneutraaliuuteen kalastus- ja vesiviljelyalalla. Tämä on myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaista, sillä yksi sen tavoitteista on ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä. Komissio ehdottaa toimenpiteitä alan energiasiirtymän nopeuttamiseksi polttoainetehokkuuden parantamisen ja uusiutuviin, vähähiilisiin energialähteisiin siirtymisen avulla.
Yksi päätoimista on EU:n kalastus- ja vesiviljelyalan energiasiirtymäkumppanuus. Siihen osallistuvat kaikki sidosryhmät (kalastus- ja vesiviljelyala, laivanrakennus, satamat, energia-ala, kansalaisjärjestöt, kansalliset ja alueelliset viranomaiset) ja sen tavoitteena on vastata yhdessä alan energiasiirtymän haasteisiin.
Komissio pyrkii myös korjaamaan puutteet, jotka liittyvät siihen, miten teknologia siirretään tutkimuksen ja innovoinnin puitteista käytäntöön. Sen tavoitteena on myös edistää työvoiman osaamisen kehittämistä ja parantaa liiketoimintaympäristöä, myös rahoitusmahdollisuuksien ja tietoisuuden osalta.
Meriekosysteemien suojelu kestävän kalastuksen edistämiseksi
Kala- ja vesiviljelyvarojen kestävyyden uhkana ovat ilmastonmuutos, luontokato ja merten saastuminen. Komissio esittää meriympäristön toimintaohjelmaa sen tehostamiseksi, miten yhteisellä kalastuspolitiikalla edistetään EU:n ympäristötavoitteita ja vähennetään kalastustoiminnan kielteisiä vaikutuksia meriekosysteemeihin. Tällaisia vaikutuksia ovat erityisesti merenpohjan häiriytyminen, herkkien lajien päätyminen sivusaaliiksi ja vaikutukset meren ravintoverkkoihin. EU:n kalastusyhteisöille voidaan turvata vauras tulevaisuus keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ainoastaan, jos meriympäristö on terve, kalakannat ovat terveet ja biodiversiteetti on runsas.
Toimintasuunnitelmalla edistetään EU:n vuoteen 2030 ulottuvaa biodiversiteettistrategiaa ja siihen sisältyvää sitoumusta, jonka mukaan oikeudellisen suojelun piirissä on 30 prosenttia unionin merialueista, joista vähintään kolmasosan tulisi kuulua tiukan suojelun piiriin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kalastusta koskevia säilyttämistoimenpiteitä merisuojelualueiden suojelemiseksi ja hoitamiseksi tehokkaasti ja selkeän aikataulun mukaisesti. Näihin toimiin olisi kuuluttava kalojen kutu- ja kasvualueiden suojelu, kalastuskuolevuuden vähentäminen sekä herkkien lajien ja luontotyyppien keskeisten alueiden ennallistaminen.
Yksi suunnitelman tavoitteista on vähentää kalastuksen vaikutusta merenpohjaan. Merenpohjan luontotyyppien kiireellinen suojelu ja ennallistaminen merisuojelualueilla on ratkaisevan tärkeää, koska ne ovat EU:n merien biodiversiteettikeskittymiä ja merellisen luontotyypin ”sininen hiili” on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sen vuoksi komissio kehottaa jäsenvaltioita ehdottamaan yhteisiä suosituksia ja toteuttamaan kansallisia toimenpiteitä liikkuvilla pyydyksillä suoritetun pohjakalastuksen lopettamiseksi asteittain kaikilla merisuojelualueilla vuoteen 2030 mennessä ja sen kieltämiseksi uusilla merisuojelualueilla. Ensimmäiset toimenpiteet merenpohjan ja meriympäristön lajien suojelemiseksi olisi toteutettava Natura 2000 -alueiden osalta luontodirektiivin mukaisesti maaliskuuhun 2024 mennessä.
Toimintasuunnitelmassa ehdotetaan myös toimia, joilla parannetaan pyydysten ja käytäntöjen valikoivuutta sekä vähennetään uhanalaisten lajien tahattomia saaliita. Siinä asetetaan määräaika, jossa jäsenvaltioiden on priorisoitava eniten suojelua tarvitsevat lajit.
Koska maapallon pinta-alasta on merta 71 prosenttia ja EU:n pinta-alasta, tämänpäiväinen toimintasuunnitelma on myös osa EU:n panoksesta hiljattain sovitun vuoden 2020 jälkeisen biodiversiteettikehyksen täytäntöönpanoon.
Kalastus- ja merisopimus apuna yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanossa
Yhteinen kalastuspolitiikka on edelleen asianmukainen oikeudellinen kehys EU:n kalastuksen ja merten kohtaamiin haasteisiin vastaamiseksi. Se antaa kalastusalalle tarvittavan vakauden ja mahdollistaa sen, että EU on kestävän kalastuksen edelläkävijä koko maailmassa. Yhteisen kalastuspolitiikan kolme pääperiaatetta pätevät edelleen: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys, tehokas alueellinen yhteistyö ja tieteeseen perustuva päätöksenteko. Yhteisen kalastuspolitiikan täysimittaisen täytäntöönpanon tiellä on silti edelleen useita esteitä. Kalastuksen ja vesiviljelyn ympäristö- ja ilmastovaikutusten vähentämiseksi tarvitaan nopeampaa ja rakenteellisempaa muutosta. Muutos on tarpeen, jotta voidaan palauttaa terve meriympäristö, varmistaa elintarviketurva, vahvistaa alan selviytymis- ja palautumiskykyä, parantaa energiatehokkuutta ja edistää nopeasti ilmastoneutraaliuutta. Tällöin voidaan säästää polttoainekustannuksissa ja käyttää menestyksekkäästi vihreää energiaa.
Komissio ehdottaa ns. kalastus- ja merisopimusta, joka tuo yhteen kaikki sidosryhmät. Tarkoituksena on luoda yhteinen visio kalastus- ja vesiviljelyalan tulevaisuudesta, sinetöidä yhteinen sitoutuminen yhteisen kalastuspolitiikan täysimittaiseen täytäntöönpanoon ja käynnistää keskustelut kalastuksenhoidosta vastaavien tahojen ja sidosryhmien välillä siitä, miten politiikassa otetaan huomioon tulevaisuuden vaatimukset sosiaalisen ja ekologisen palautumiskyvyn osalta. Kalastus- ja merisopimus avaa komission ja kaikkien kalastusalan sidosryhmien välisessä keskustelussa ja yhteistyössä uuden vaiheen. Sen avulla päästään yhteisymmärrykseen tavoitteista ja voidaan mukauttaa politiikkaa tarpeen mukaan.
Tausta
EU:ssa työskenteli vuonna 2020 kaupallisessa kalastuksessa 124 630 henkilöä ja vesiviljelyssä 57 000 henkilöä. Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on varmistaa kalastuksen ja vesiviljelyn ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys pitkällä aikavälillä, elintarvikkeiden saatavuus ja kohtuullinen elintaso kalastus- ja vesiviljely-yhteisöille.
Koska yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksesta on nyt kymmenen vuotta, komissio antaa kertomuksen kyseisen politiikan ja yhteisen markkinajärjestelyn toiminnasta. Samalla se esittää visionsa kestävän kalastuksen tulevaisuudesta.
Lisätietoa, linkki https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_23_828
Lähde: EU:n komissio 21.2.2023