Siivottiin vanhaa latoa, jonka perimmäiseen nurkkaan oli kasattu useita vanhoja rysäankkureita. Nostin yhden kuvattavaksi ja muisteltavaksi. Vielä 1960-luvulla näitä käytettiin ja näiden kunnostus ja uusien tekeminen oli melkoinen työ. Etsittiin metsästä haarautuva sopivan kokoinen kataja tai pihlaja. Seuraavaksi piti löytää sopiva kivi painoksi ja veistää ankkurin lapapuu jolla kivi lukittiin paikalleen ja jonka tehtävänä oli pitää ankkuri paikallaa pohjassa. Todellista luonnonmukaisten materiaalien hyödyntämistä, jonka rauta materiaalina syrjäytti. Ehdin kuitenkin nöösipoikana olemaan mukana kun isä näitä rakenteli.
Hylkeen, saukon, minkin, ja merimetson kestävä tilapäiseen kalan elävänä säilytykseen tarkoitettu varastotila eli sumppu. Sumppuja on käytössä useita ja niitä on uusittava silloin tällöin.
Puusumppu ei järin pitkäikäinen ole, sillä se valmistetaan käsittelemättömästä kuusilaudasta. Mitään pintakäsittelyä tai kestopuuta ei käytetä, ettei kaloihin siirry mitään jäämiä ja esim. kestosuojattu puu on aina mäntyä josta tulisi erittäin raskas rakennelma.
Verkkosumppuja on käytetty, mutta sellainen on riski koska näitä vierailijoita on nykyään runsaasti ja hylje pystyy sellaisen rikkomaan niin, että kaikki kalat pääsee karkuun. Lohta ei lautasumpussa pysty elättämään vaan se vaatii ison verkkosumpun, jonka viimevuosina olen suojannut hyljekarkoittimella.
Rysien merkintään käytetään lippuja. Keskimäärin viiden metrin salko, joka painottamalla saadaan kohon varassa kellumaan pystyasennossa. Kaksoisliput (kaksi lippua alekkain) ilmaisevat, että rysä on pintapyydys ja tutkaheijastin korkeimmalla on helpottamassa tutkalla varustettujen alusten kykyä havainnoida pyydys varsinkin silloin kun näkyvyys on rajoittunutta. Alumiiniputki on korvannut muut materiaalit, puu- tai bampuriukuja.
Jonkin verran valmistan lippuja käyttämällä kuusiriukuja, kun niitä on helposti saatavilla tässä omassa metsässä. Lippujen huoltaminen on kevään toimia eikä aivan pikkuhomma, noin 50 lippua on oltava kunnossa kun kalastus alkaa. Lippu saattaa olla koko avovesikauden paikallaan merellä ja lippukankaat ja kiinnitysköydet kuluvat vaihtokuntoon kaudessa.
Talvi on ollut vaihtelevien säiden aikaa. Vaikka kalarantamme on ajoittain ollut jäätön, ei kalastamaan ole lähdetty. Sää ei ole ollut kalastukseen suotuisaa. Kovia tuulia yhtenään ja jos hetken heikompaa, pakkanen on heti ollut paikalla. Keväällä ei kovin suurta urakkaa ole talven jäiden sulattamisessa, koska jäätä on todella vähän. Toivotaan että kunhan kevään aika on, tulee se leppein tuulin eikä silloin enää hallat haittaa. Kalat ja kalastajat kun tykkäävät lämpimästä keväästä ja viileästä kesästä.
HjS