Ahvenanmaalla kirjolohien lopetus ja perkaus on saatu päätökseen IHN-tartunnan saaneissa pitopaikoissa. Ruokavirasto määräsi kesäkuussa kolmen tartunnan saaneen pitopaikan kirjolohet lopetettavaksi, jottei vertamuodostavan kudoksen kuoliotauti leviäisi muihin kalanviljelylaitoksiin ja pitopaikkoihin Ahvenanmaalla. Taudin hävittäminen pitopaikoissa jatkuu parhaillaan rakenteiden puhdistamisella ja desinfioimisella.
Ahvenanmaalle IHN-tautia aiheuttava virus kulkeutui tanskalaisesta kalanviljelylaitoksesta viime keväänä tuotujen kirjolohenpoikasten mukana. IHN-tauti on viruksen aiheuttama vertamuodostavan kudoksen kuoliotauti (infectious haematopoietic necrosis), joka on lakisääteisesti vastustettava, vakava kalatauti. Taudin hoitoon ei ole olemassa lääkettä, eikä Euroopassa ole käytössä rokotetta.
Neljälle alueelle tautivapaus Manner-Suomessa
Tanskasta Ahvenanmaalle kulkeutunut virustyyppi on erilainen kuin aikaisemmin Suomessa havaittu, eikä näin ollen ole yhteyksissä Manner-Suomessa esiintyneeseen IHN-epidemiaan. Kevään tartuntaryppään jäljiltä IHN-virusta on Tanskassa löytynyt tähän mennessä kaikkiaan 11 pitopaikasta. Tanskan IHN-positiivisilta kalanviljelylaitoksilta ei tiettävästi ole toimitettu Manner-Suomeen kaloja. Ahvenanmaalla on ennestään toisen kalataudin, VHS-taudin seurantaohjelman vuoksi voimassa kielto siirtää elävää tai perkaamatonta kalaa muualle Suomeen. Ruokavirasto kehottaa kalankasvattajia toistaiseksi pidättäytymään tuomasta eläviä viljelykaloja Tanskasta IHN-taudin leviämisriskin vuoksi.
IHN-taudin vuoksi Ahvenanmaalla suoritetaan myös luonnonvaraisten kalojen pyyntiä ja tutkimusta. Tauti voi tarttua kirjolohen lisäksi esimerkiksi lohiin ja haukiin, ja levitä luonnonvaraisten kalojen ja veden välityksellä. IHN-tauti ei kuitenkaan tartu ihmisiin tai lemmikkeihin ja kalaa voi syödä ja kalastaa normaaliin tapaan. Ahvenanmaalla Flisön ja Bråttön lähialueilla kalastavia kehotetaan kuivaamaan tai desinfioimaan kalastusvälineet ennen kuin niitä käytetään muualla.