Eduskunnassa on jätetty kirjallinen kysymys rannikkokalastuksen vaikeasta tilanteesta. Kysymys kokonaisuudessaan alla.
Päätoimisten rannikkokalastajien määrä Suomessa on romahtanut, eikä ala houkuttele uusia yrittäjiä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan lohta, taimenta, kuhaa, siikaa ja ahventa saatiin rannikollamme saaliiksi vuonna 2017 vähemmän kuin koskaan aikaisemmin vuodesta 1980 alkaneella tilastointijaksolla.
Keskeinen syy kalastuselinkeinon nykyiseen tilaan on hyljekantojen hallitsematon kasvu. Harmaahylkeet ja Itämeren norpat syövät ja vahingoittavat kalansaaliita, rikkovat pyydyksiä ja karkottavat kaloja. Ylisuuret hyljekannat heikentävät rannikon uhanalaisten lohi- ja taimenkantojen elvytystoimien tuloksia.
Hylkeiden ohella toinen suuri uhka arvokalakannoille ja sitä kautta kalastuselinkeinolle on merimetsojen määrän lisääntyminen. Vuodesta 1996 lähtien merimetso palasi Suomeen, ja kannat ovat siitä alkaen olleet rajussa kasvussa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan kesällä 2017 merimetsojen pesiä laskettiin yhteensä noin 25 750 kappaletta. Merimetsojen kokonaismäärän rannikollamme arvioidaan ylittävän jo 130 000 yksilöä.
Hylkeiden ja merimetsojen kalansaaliille aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmä ei poista niitä ongelmia, joita kalastuselinkeinolle on syntynyt. Jos kaloja ei tietyllä alueella voi enää pyytää, ei korvaustakaan makseta. Ns. hylkeenkestävät pyydykset ovat paljon tavallista kalliimpia, eivätkä nekään aina estä hylkeiden pääsyä saaliille. Ilman nopeita toimia olemme menettämässä suuren osan jäljellä olevista aktiivisista rannikkokalastajistamme.
Kun ammattikalastus rannikollamme vähenee, samalla vähenee myös kotimaisen luonnonkalan käyttöaste suomalaisessa ruokapöydässä. Kalatalouden kauppataseen suuri alijäämä kasvaa samalla entisestään. Tämän huonon kehityksen kääntämisen täytyy olla kansallinen tavoitteemme.
Hyljekantojen osalta toimenpiteet ovat pahasti alimitoitettuja ja ajastaan jäljessä. Nykyinen Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma on vuodelta 2007. Kaksi vuotta sitten, huhtikuussa 2016, mietintönsä luovuttaneen merimetsotyöryhmän ehdotusten toimeenpano ei ole myöskään edennyt kalastuselinkeinon toivomalla nopeudella.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä kotimaisen rannikkokalastuksen toimintaedellytysten parantamiseksi ja
aiotaanko laatia merihylkeiden määrän rajoittamiseen tähtäävä uusi kannanhoitosuunnitelma ja toimeenpanna merimetsotyöryhmän ehdotukset uudesta ohjekirjasta ja merimetsoportaalista, jotka toimisivat ajantasaisesti täydentyvänä ja tarkentuvana kannanhoitosuunnitelmana?
Helsingissä 4.4.2018
Eeva-Maria Maijala kesk
Mats Nylund r
Kari Kulmala sin
Mikaela Nylander r
Lähde: Eduskunta