Vesiviljelyn kansallinen sijainninohjaussuunnitelma sai Paraisten osalta viimeisen silauksen torstaina, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi yksityishenkilöiden tekemät valitukset kalankasvattamoiden sijoituspaikoista.
Näin ollen Mossalan ja Åvensorin aukoille saa jatkossa keskittää vesiviljelyä. Mossalan aukon laitos on uusi, ja sinne siirtyy kasvatus pienemmistä laitoksista kuten Ytterstöstä, Penslotista ja Korppoon Norsskatasta.
Yksityishenkilöt vastustivat kasvattamoiden keskittämistä vedoten muun muassa Mossalan aukon huonoon kuntoon ja pelkoon siitä, että keskitetyt kalankasvattamot pilaavat niitä lähellä olevien saarten ympäristön.
Heimon Kala Oy valitti niin ikään korkeimpaan hallinto-oikeuteen, sillä se olisi toivonut saavansa luvat suuremmalle kasvattamolle kuin Vaasan hallinto-oikeus oli omalla päätöksellään myöntänyt. Se olisi halunnut keskittää kasvattamista Mossalan aukolle myös kahdesta Kustavin laitoksestaan, Pukkeenluodosta ja Hupaniitystä.
Sekä hallinto-oikeus että korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoivat, että ottaen huomioon Mossalan aukon huonon tilan Kustavin laitosten siirtäminen sinne olisi liian suuri muutos. Yritys valitti myös hallinto-oikeuden lyhennettyä ympäristöluvan voimassaoloaikaa sekä kasvattamiseen vaadittavan rehun sallitusta määrästä, jonka sekä aluehallintovirasto että hallinto-oikeus olivat pitäneet yrityksen mielestä liian pienenä.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Heimon Kalan valitukset kaikilta muilta osin paitsi ympäristöluvan osalta. Korkein hallinto-oikeus pidensi ympäristölupaa aluehallintoviraston alun perin myöntämään 31.12.2022 asti. Vaasan hallinto-oikeus oli lyhentänyt luvan päättymään kaksi vuotta aikaisemmin.
Vesiviljelyn kansallinen sijainninohjaussuunnitelma tähtää siihen, että koko Saaristomeren alueella tuotanto keskitettäisiin kahdeksaan suurempaan kalankasvatuslaitokseen ja sitä myötä yli 20 laitosta poistettaisiin käytöstä. Mossalan aukon hanke on pilottitapaus.
Lähde: TS 26.9.2014
