Saimaan pinta voi laskea heinäkuun loppuun mennessä jopa kymmeniä senttejä tavanomaista matalammalle, jos sateita ei saada.
Rantasalmelainen kalastaja Tarmo Tolvanen pääsi rysäpyyntiin ensimmäistä kertaa tänä kesänä vasta juhannuksen jälkeen. Rysäpyynti alkaa yleensä toukokuun loppupuolella jäiden lähdön jälkeen.
Tolvanen arvioi, että vedenpinta on noussut toukokuun alusta vain 10–15 senttiä.
Tolvasen mukaan vesi saisi olla kalastajalle puoli metriä korkeammalla.
Liikkuminen olisi paljon turvallisempaa ja satamasta lähteminen helpompaa.
– Aluksen pohja ottaa nyt satama-alueella kiinni koko ajan.
Kala-apajilla syvissä vesissä ongelmia ei ole.
Vedenpinta pysyy ennusteiden mukaan heinäkuun puoliväliin asti lähellä nykyistä tasoa.
Puumalalainen kalastaja Antti Laine on pystynyt kalastamaan normaalisti tänä kesänä. Kalansaalis on kuitenkin ollut edellisvuotta huonompi. Syy on veden lämpötilassa.
– Saimaan veden lämpötila ei ole noussut vielä 20 asteeseen. Viileä vesi on hidastanut kalojen liikkumista.
Tolvanen ja Laine arvioivat menettäneensä jo neljäsosan koko kalastuskauden tuloksesta.
– Nähtäväksi jää, kuinka paljon tilanne vielä muuttuu ja kuinka iso vaikutus sillä on koko kalastuskauden tuloksiin, sanoo Laine.
Toiveissa rauhallinen, tasainen sade
Vesitalousasiantuntija Ari Luukkonen Etelä-Savon ely-keskuksesta kertoo, että Saimaan vedenkorkeus on tällä hetkellä noin 20 senttiä pitkäaikaista keskiarvoa alempana.
Vedenkorkeus nousee tyypillisesti tähän aikaan vuodesta.
Luukkosen mukaan Saimaan pinta voi laskea heinäkuun loppuun mennessä jopa 25–40 senttiä tavanomaista matalammalle, jos sateita ei saada.
– Saimaan vedenkorkeus oli esimerkiksi vuonna 2011 viisitoista senttiä tämänhetkistä alempana.
Vedenkorkeuden vaihtelut tärkeitä luonnolle
Vedenkorkeuden vaihtelut kuuluvat järviluonnon kiertokulkuun. Niiden puuttuminen olisi haitallista luonnon monimuotoisuudelle, sanoo Luukkonen.
– Jos järvi pysyisi tasaisen korkealla kuin kylpyamme, järviluonto ja kalakannat kärsisivät.
Tällä hetkellä Saimaasta juoksutetaan noin 500 kuutiota vettä sekunnissa. Se on hieman keskiarvoa vähemmän.
Pitkittynyt kuivuus huolettaa myös kaivojen omistajia. Jos sateettomuus jatkuu, pohjavesien pinnat voivat laskea loppukesällä. Silloin matalimmat kaivot saattavat kuivua.
Luukkosen mukaan luonto ja vesistöt kaipaavat nyt vettä. Tasainen, rauhallinen sade olisi paras. Se ehtisi imeytyä maahan.
– Siitä hyötyisivät molemmat: luonto ja ihmiset.
Lähde 1.7.2025: Jarkko Riikonen / Yle
Aiheesta enemmän, linkki https://yle.fi/a/74-20170244
