Eolus-yhtiö suunnittelee jopa sadan tuulivoimalan rakentamista keskelle Selkämerta. Ely-keskus edellyttää, että vaikutukset ympäristön tilaan tutkitaan tarkoin.
Selkämeren suuren, kelluvan merituulipuiston rakentaminen edellyttää laajaa ympäristökartoitusten tekemistä ennen lupien myöntämistä.
Varsinais-Suomen ely-keskus on antanut lausuntonsa Eolus-yhtiön Wellamo-tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Ely-keskus vaatii laajoja tutkimuksia siitä, mitä vaikutuksia voimalalla ja sen tarvitsemilla voimajohdoilla on ympäristöön, ihmisiin ja elinkeinoelämälle.
Ensimmäinen kelluva tuulipuisto jääoloissa
Tuulipuistoa suunnitellaan Selkämerelle Ruotsin ja Suomen väliselle merialueelle Suomen talousvyöhykkeelle, Porin, Merikarvian, Eurajoen, Rauman ja Pyhärannan edustalle. Se sijoittuisi noin 90 kilometrin etäisyydelle Suomen rannikosta ja tuottaisi sähköä enimmillään 2 000 megawatin verran.
Tuulivoimaloita rakennettaisiin tuhannen neliökilometrin alueelle enimmillään sata. Voimalan lapa ulottuisi jopa 360 metrin korkeuteen.
Toiveena on, että voimalat voitaisiin sijoittaa kelluville perustuksille. Näin voimaloiden vaikutus merenpohjaan olisi vähäisempi kuin kiinteällä jalustalla.
Kyseessä olisi ensimmäinen merituulipuisto maailmassa, jossa kelluvia perustuksia käytetään jäätyvissä olosuhteissa.
Hanke herättää mielenkiintoa
Voimala-alueen vaatimilla sähkölinjoilla on useita eri toteutusvaihtoehtoja. Merikaapelit vedettäisiin joko Poriin, Eurajoelle tai Pyhärantaan. Maalle tarvittavien uusien voimalinjojen sijainti riippuu siitä, minne merikaapeli johdetaan.
Ely-keskus sai voimalan arviointiohjelmasta 39 lausuntoa ja 87 mielipidettä. Näkemyksiään antoivat muun muassa alueen kunnat, muut viranomaiset, Puolustusvoimat, Museovirasto ja luonnonsuojelijat sekä elinkeinoelämän puolelta esimerkiksi metsänomistajat ja kalastajat.
Arvioinnissa joudutaan ottamaan huomioon myös ruotsalaisten mielipiteet, koska puisto sijoittuisi vain kolmen kilometrin päähän Ruotsin talousvyöhykkeestä.
Ely-keskus ei tyydy vähään
Ely-keskus toteaa antamassaan lausunnossa haluavansa muun muassa, että ”hankkeen väliaikaiset ja pysyvät vaikutukset kalakantoihin, vaelluskalojen reitteihin, Selkämeren kalastukseen ja läheisten merialueiden ekosysteemiin on selvitettävä kattavasti ja haittojen lieventämiskeinot tulee esittää ja niiden vaikuttavuus arvioida. Erityisesti on huomioitava troolikalastuksen tarpeet.”
Vastaavia selvityksiä pitää tehdä myös esimerkiksi linnustosta, vesikasvillisuudesta, vaikutuksista merenkulkuun ja maisema-arvoihin. Vaikutukset ulottuvat arvion mukaan Ahvenanmaalle saakka.
Erikseen selvitystyön kohteina mainitaan hankkeen vaikutukset lepakoihin, valkokatkoihin ja EU:n luontodirektiivin suojelemiin meriupokaskuoriaisiin.
Tuulivoima elää nousukautta
Jos Eoluksen suunnitelmat toteutuvat, uusi merituulipuisto valmistuu 2030-luvulla. Sitä ennen yhtiön pitää selvittää vielä runsaasti myös teknisiä yksityiskohtia ja varmistua suunnitelman toteuttamiskelpoisuudesta.
Yhtiöllä on suunnitteilla Selkämerelle myös toinen tuulipuisto, Navakka. Se sijoittuisi Porin ja Merikarvian edustalle, noin 30 kilometrin päähän rannasta. Nähtäväksi jää, miten nopeasti yhtiö saa tehtyä lupamenettelyssä tarvittavat selvitykset ja löytyykö hankkeille lopulta rahoitusta.
Suomessa on parhaillaan vireillä lukuisia muitakin suuria merituulipuistohankkeita. Taustalla on tuulivoiman kannattavuuden paraneminen, tekniikan kehittyminen ja yhteiskunnan tarve saada lisää energiaa fossiilittomista lähteistä.
Lähde: Yle 4.1.2024