Maa- ja metsätalousministeriö on muuttanut kalojen bakteeriperäistä munuaistautia eli BKD-tautia koskevaa lainsäädäntöä siten, että kansallisesta BKD-taudin hävittämisohjelmasta luovutaan ja siirrytään vapaaehtoisen terveysvalvonnan puitteissa tehtävään valvontaan. Samalla muutetaan säännöksiä, jotka koskevat BKD-taudin vastustamista vapautettaessa kaloja luontoon.
Lainsäädäntöä muutettiin edellisen kerran v.2012, jolloin BKD-taudin hävittämisohjelman alue rajoitettiin koskemaan vain tiettyjä sisävesialueita Itä- ja Keski-Suomessa sekä Ylä-Lapissa (BKD-taudin suoja-alue). Näistä alueista tärkeimmät olivat Kymijoen ja Vuoksen vesistöalue. Samana vuonna Kymijoen alueella todettiin kuitenkin BKD-tautitapaus, jolloin osa Kymijoen vesistöalueesta jouduttiin rajaamaan BKD-taudin suoja-alueen ulkopuolelle.
Nyt myös Vuoksen vesistöalueella on todettu BKD-tautia. Kyseisessä kalanviljelylaitoksessa on jo kertaalleen suoritettu huolellinen saneeraus taudin hävittämiseksi ja asiantuntijoiden mukaan on epävarmaa, saadaanko uusi saneeraus onnistumaan. Sidosryhmäkeskustelujen jälkeen on päädytty jatkamaan taudin valvontaa pelkästään vapaaehtoisen terveysvalvonnan puitteissa.
Uudessa lainsäädännössä säädetään myös viljeltyjen lohikalojen vapauttamisesta sisävesialueelle. Aikaisemman lainsäädännön mukaan vapauttamisen edellytyksenä oli viljelylaitoksen kuuluminen vapaaehtoiseen BKD-taudin terveysvalvontaan ja luokitus terveysluokkaan 1, jos viljelylaitos sijaitsi BKD-taudin suoja-alueen ulkopuolella. BKD-suoja-alueen poistuessa vaatimus ulotetaan koskemaan kaikkia viljelylaitoksia, joista vapautetaan lohikaloja sisävesialueelle. Samalla kuitenkin vaatimuksia lievennetään siten, että lohikaloja voidaan myös vapauttaa viljelylaitoksesta, joka on luokitettu terveysluokkaan 2.
Terveysluokassa 2 viljelylaitos noudattaa vapaaehtoista terveysvalvontaa eikä siinä tiettävästi esiinny BKD-tautia, mutta laitos ei ole ehtinyt olla mukana terveysvalvonnassa terveysluokassa 1 vaadittua kahta vuotta. Vapaaehtoisen terveysvalvonnan terveysluokasta päättää aluehallintovirasto.
Lainsäädäntöön on myös otettu mukaan säännös, jonka mukaan kalojen istutuksilla ei saa lisätä vaaraa IPN-taudin tai paisetaudin leviämisestä asianomaiselle taudille alttiiseen lajiin kuuluvia emokalastoja ylläpitävään kalanviljelylaitokseen.
Uusi lainsäädäntö tulee voimaan 1.12.2014.
BKD on lohikalojen krooninen hitaasti kehittyvä tauti. Tyypillisiä oireita ovat hidastunut kasvu ja jatkuva vähäinen kuolleisuus. BKD-tauti voi olla lähes oireeton, aiheuttaen ruokahalun laskua, uintihäiriöitä ja lievää kuolleisuutta. Tappiot ovat yleensä suurimmat sukukypsillä kaloilla. BKD-tauti aiheuttaa aneemisuutta, iho tummuu, vatsa turpoaa ja silmät pullistuvat.
Munuaisessa on vaaleahkoja pesäkkeitä, mutta niitä saattaa esiintyä myös maksassa ja pernassa. Alhaisessa lämpötilassa munuainen voi olla kokonaan vaalean eritekalvon peitossa. Taudin akuutissa muodossa kuolleisuus voi olla suurta ja kalassa esiintyy verenvuotoja lihaksistossa. Tauti ei tartu ihmiseen.
Lähde: MMM tiedote 20.10.2014