Vain Suomen omat kalatautitutkimukset antavat tarvittavan tiedon eri taudinaiheuttajien käyttäytymistä juuri Suomen olosuhteissa. Suomen hyvää kalatautitilannetta uhkaavat vaihteleva ilmasto ja tuontikalojen mukana leviävät kalataudit. Asiantuntijat kokoontuvat ruotimaan Suomen alatautitilannetta Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Suomen Kalankasvattajaliiton järjestämässä vuotuisessa Kalaterveyspäivässä.
Kalaterveyspäivänä on perinteisesti esillä katsaus kalataudeista, lainsäädännöstä ja viranomaisvalvonnasta. Muita aiheita ovat muun muassa kiertovesiviljely ja bakteeridiagnostiikka. Kalaterveyspäivä on Tampereella 26.3.2015.
Antibioottien käyttö peilaa bakteeritautitilannetta
”Kesän 2014 helteet aiheuttivat kaloille tavallista enemmän bakteeritautiongelmia. Se puolestaan lisäsi antibioottien käyttöä ruokakalaviljelyssä. Antibioottien käyttö nousikin edellisen kuuman kesän, vuoden 2010 tasolle. Korkea luku kertoo bakteeritautitilanteen hankaluudesta”, sanoo erikoistutkija, ELT Perttu KoskiEviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksiköstä.
Suurin osa lääkerehusta käytettiin merialueella. Suomessa antibioottien käyttö kaloille on yleisesti ottaen melko alhaisella tasolla, mitä edesauttavat muun muassa tehokkaat rokotusohjelmat.
Tarkka bakteeridiagnoosi nopeasti uuden laitteen myötä
Eviran eläintautibakteriologian tutkimusyksikössä on ollut vuoden päivät käytössä uusi
MALDI-TOF MS -menetelmä. Sitä on käytetty myös kalojen bakteerikantojen tunnistukseen.
”Laite tunnistaa suuren osan eristetyistä bakteerilajeista nopeasti, varmasti ja edullisesti. Jatkoviljelmien ja perinteisten biokemiallisten tunnistustestien ja -testisarjojen käyttö on vähentynyt selvästi”, sanoo Eviran eläintautibakteriologian tutkimusyksikössä työskentelevä erikoistutkija Kirsti Pelkola.
Kiertovesiviljelystä täsmäapua kalatauteihin
Veden kierrättämiseen perustuvan kiertovesiviljelyn odotetaan lisäävän suomalaista kalantuotantoa. Ympäristön rehevöitymistä vähentävällä kiertovesiteknologialla on mahdollista säätää kalaviljelyn ympäristöoloja ja siten ehkäistä ja hoitaa kalatauteja.
”Kalojen terveys ja kalatuotanto voivat parantua, koska kiertovesiviljelyssä on esimerkiksi mahdollista käyttää antibiootteja ja muita lääkeaineita täsmällisemmin ja vesilämpötilaa voidaan säätää tietyille taudinaiheuttajille epäedulliseksi. Myös veden desinfiointimahdollisuus on parempi kuin perinteisessä kalaviljelyssä. Kiertovesiviljelyssä on tosin omat haasteensa kalaterveydelle”, tarkentaa tutkijaAnna Maria Eriksson-KallioEviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksiköstä.
Kalatauteja koskeva eläintautilainsäädäntö seuraa aikaansa
Vuoden 2014 alusta voimaan tullut uusi eläintautilaki ja annetut uudet asetukset ja päätökset ajanmukaistivat myös kalatautien vastustamistoimia. Esimerkiksi velvollisuus ilmoittaa eläintaudeista laajeni koskemaan lähes kaikkia kalojen parissa toimivia henkilöitä ja kaikkia laboratorioita.
”Kalojen bakteeriperäistä munuaistautia BKD:tä koskevan lainsäädännön muutos edellyttää tarkkuutta kalaviljelijöitä. Viranomaiset eivät enää vastaa BKD-taudin vastustamisesta, vaan
se perustuu nyt vapaaehtoiseen terveysvalvontaan. Aluehallintovirasto luokittelee vapaaehtoiseen ohjelmaan liittyneet kalojen pitopaikat sen mukaan, kuinka suurella todennäköisyydellä niissä ei esinny BKD-tautia. Terveysluokkaa voi hyödyntää, kun käydään kauppaa istukkailla tai muiden laitosten kanssa Suomessa tai ulkomailla”, sanoo läänineläinlääkäriHanna LounelaPohjois-Suomen aluehallintovirastosta.
Kiertovesiviljely-tutkimushanke ja tiedote Eviran järjestämästä kansainvälisestä kiertovesiviljelyseminaarista.
Lähde: Evira 24.3.2015