Innovaatiopäivien avaus tapahtui perinteiseen tapaan kuten tapahtuman ensimmäisen päivän juontanut Jesse Kamras asian esitti. Hänelle kerta oli jo toinen ja järjestelyistä vastanneelle Pro Kala ry:n Katriina Partaselle seitsemäs. Kala-ala oli jälleen kokoontunut yhteen kuulemaan tuhtia kahden päivän pakettia ajankohtaisista asioista. Kalatalouden innovaatiopäivät järjestettiin Pro Kala ry:n toimesta ja maa- ja metsätalousministeriön myöntämällä rahoituksella.
Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi etäyhteyden välityksellä ministeri Sari Essayah. Hän kertoi heti alkuun, että silakka on leimannut ministerikauden alkua ja jatkoi, että ministeriössä on keskitytty ongelmien ratkaisuun, ja ministeri oli erittäin tyytyväinen saavutettuun kiintiöpäätökseen. Tätä ratkaisua ei saavutettu helpolla, mutta lohen osalta ei valitettavasti ollut hänen mukaansa mahdollista savuttaa samaa tulosta. Ministeri oli myös tyytyväinen siihen, että pahin ratkaisu vältettiin ja ala pääsee nyt eteenpäin. Toivottavasti saamme tulevina vuosina keskittyä alan kehittämiseen vähemmän myrskyisessä tilanteessa, päätti ministeri puheensa.
Ensimmäinen varsinainen alustus tuli myös ministeriöstä, ja Risto Lampinen, elinkeinokalatalousyksikön päällikkö, kertoi että on ollut aina mukana innovaatiopäivillä, ja että on mukava tavata alan väkeä paikan päällä. Lampisen alustuksen aiheena oli Itämeren kalastuskiintiöt ja niistä saavutettu kompromissipäätös. Hän aloitti toteamalla, että ICES:n neuvonantona oli kiintiön pienentäminen ja komission ehdotus silakan nollakiintiöstä oli siksi ministeriölle järkytys. Kun tuo tieto tuli, oli selvää, että kaikki kivet oli käännettävä, jotta silakan ja myös lohen kalastus voisi jatkua. Erityisesti eduskunnassa valiokunnat olivat selkeästi silakan takana, mutta luontojärjestöjen ulostulo oli kyllä pettymys, totesi Lampinen.

Risto Lampinen
Lampinen kertasi koko prosessin kulun alkaen BALTFISH-kompromissista, mikä sisälsi kaikki Suomen tavoitteet. Komissio ilmoitti, ettei se voi hyväksyä erityisesti Pohjanlahden lohen ehdotusta ja EU-puheenjohtaja Espanja ilmoitti, ettei aio tehdä ratkaisua vastoin komission näkemystä. Jatkoneuvotteluissa keskusteltiin oikeastaan vain Pohjanlahden lohesta. Loppuratkaisussa neuvosto oli yksimielinen, BALTFISH-kompromissi piti Pohjanlahden lohta lukuun ottamatta. Oli järkevämpi joustaa lohessa kuin riskeerata muuta BALTFISH-ratkaisua, ja komissio hyväksyi ratkaisun, mikä tarkoittaa, että se antoi periksi oikeudellisessa tulkinnassaan, summasi Lampinen.
Lampinen antoi kiitosta myös tiimille, joka oli mukana neuvottelemassa ratkaisusta. Suomella oli tietenkin eniten pelissä. Komissiosta oli myös viestitty, että Suomi oli ainoa maa, joka yritti esittää ratkaisuja, ja meidät koettiin luotettavaksi ja saatiin tukea muiltakin tästä syystä. Komissaarille on myös syytä antaa henkilökohtaisesti kiitosta. Viestinnän osalta tuntui siltä, että ala luotti meihin sen suhteen, ettei kielto toteudu. Ei tarvinnut sektoria vakuutella, vaikka esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoitus olikin karmea ja virheitä korjattiin heti, muisteli Lampinen.

Jesse Kamras (oikealla) esitteli Hailia Nordicin edustajan Otto Kaukosen
Seuraavaksi esiteltiin Seafood Innovations 2023 -kilpailun finalistien pitchaukset ja julkistettiin voittajat. Kilpailussa etsittiin kalan käyttöä tai tarjontaa edistäviä uusia ratkaisuja ja innovatiivisia tuoteuutuuksia. Kilpailuun ilmoitettiin kaikkiaan lähes parikymmentä ehdotusta. Asiantuntijaraati seuloi ensin kummastakin sarjasta kolme parasta innovaatiota ja arviointiraati valitsi voittajat näiden joukosta.
Innovatiiviset kalatuotteet ja konseptit -sarjassa shortlistalle valitut tuotteet olivat Chipsters Food Oy:n Hyvä Apaja Savumuikkuherkku, Saarioinen Oy:n Lahna-kikhernepöyrykkä ja Hailia Nordic Oy:n Pikkukalanyhtö. Kaikki shortlistatut ehdotukset hyödynsivät tällä hetkellä alihyödynnettyjä kalakantoja ja edistävät kalan käyttöä tuomalla tarjolle uusia, helppokäyttöisiä vaihtoehtoja.
Sarjan voitti Hailia Nordic Oy:n Pikkukalanyhtö -tuote ja se on täysin uudenlainen, innovatiivinen, pientä silakkaa ja kauraa yhdistävä tuote. Sillä nähdään olevan etenkin ammattikeittiöissä mahdollisuus lisätä kalan käyttöä. Helppokäyttöiselle, monipuolisiin valmistusmenetelmiin sopivalle, lempeän makuiselle, sesongista riippumattomalle ja kohtuuhintaiselle kotimaiselle kalalle on merkittävä kysyntä, johon Pikkukalanyhtö pystyy vastaamaan.

Teknologiset innovaatiot -sarjan valitut (vasemmalta) Tapio Kiuru (PaRAS Aqua Oy), Inka Liljeströn (SuperGround Oy) Jarno Aaltonen (Pullan Kala Oy) ja kunniakirjat jakoi Katriina Partanen
Teknologiset innovaatiot -sarjassa shortlistalle valitut innovaatiot olivat Pullan Kala Oy:n Muuntuva veneen hallintajärjestelmä, SuperGround Oy:n SuperGround -menetelmä ja PaRAS Aqua Oy:n PaRAS kalankasvatuslaitoskonsepti. Teknologiasarjan innovaatiot tarjosivat kaikki ratkaisuja kalankulutuksen lisäämisen ydinkysymykseen: mistä ja miten saadaan lisää kalaa kasvavaan kysyntään. Ehdotukset lähestyivät teemaa jokainen hieman erilaisella kulmalla.
Raati valitsi voittajaksi PaRAS -kalankasvatuslaitoskonseptin. PaRAS innovaatio pitää sisällään sekä uuden kalankasvatusmenetelmän että menetelmälle parhaiten soveltuvan uuden allas- ja laitosteknologian. Kalan kasvavaan kysyntään vastaamiseksi tarvitaan uudenlaisia innovaatiota, kestäviä ja vastuullisia ratkaisuja kalan kasvattamiseksi. PaRAS -konseptin liikuteltavuus, skaalautuvuus, innovatiivinen teknologia ja kustannustehokkuus tuovat mahdollisuuden lisätä kalankasvatusta ei vain Suomessa, vaan myös muualla maailmassa.
Arviointiraadin puheenjohtajana toimi kilpailun järjestäjän edustaja, Katriina Partanen, Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja. Seafood Innovations 2023 -kilpailu on osa Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa ja sen idea on peräisin edistämisohjelman puitteissa toimivalta Kalakumousverkostolta.
Pitchauskilpailun yleisöäänestyksessä suosikiksi nousi Pulla kalan mittojen mukaan tehty alumiinivene. Sen idea on, että kalastaja pysyy pakoillaan ja vene mukautuu käytön mukaan. Jarno Aaltonen esitteli ratkaisujaan asiantuntijan otteella, ja hänen näyttämänsä video kertoi yksityiskohdista ja veneen käytöstä. Sekä esitys että video olivat erinomaisesti toteutettuja. Vene on ammattikalastajan tärkein työkalu, ja hyvä vene vaikuttaa olosuhteisiin ja motivaatioon, tiivisti Aaltonen esityksensä lopuksi. Linkki videoon löytyy tästä: https://drive.google.com/drive/folders/1PduxhKKB_JsWxiu41ykXMTuxqNF_xIBc?usp=drive_link
Kumpikin voittaja sai palkinnoksi 10 000 euroa ja palkinnot luovutettiin Innovaatiopäivillä.
Päivä jatkoi monipuolisilla alustuksilla, ja seuraavana Emma Sivula, Turun Yliopisto, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, kertoi Flavoria Innovation festivaalista minkä teemana ovat elintarvikeketjun haasteet ja kestävä kehitys. Viime vuonna festivaalissa oli teemoina mm. etätyön tuomat haasteet lounasruokailussa ja sivuvirrat leipätuotannossa. Ajatuksena on tuoda aluksi inspiraatiopuheenvuoroilla uutta ajatusta ja näkökulmaa opiskelijoille. Viikko jatkuu mentorointitilaisuuksilla, joissa haetaan omia vinkkejä haasteiden ratkaisuihin. Ideoita konseptoidaan ja mukana on myös pitchausvalmennus. Mukana on opiskelijoita eri aloista neljästä eri korkeakoulusta.

Antti Merilehto
Tekoälyn käyttömahdollisuudet tänään ja huomenna oli Antti Merilehdon aihe. Innovaatiot vaativat aikaa toteutuakseen, aloitti Merilehto. Tulevaisuudessa riski on jäädä paikoilleen eikä lähteä matkalle tulevaisuuteen. Tekoäly demokratisoituu, se on kohta kaikkien käytössä. Olemme nyt alkuvaiheessa, mutta nämä työkalut tulevat auttamaan meitä kaikkia tulevaisuudessa. Tuottavuuden kasvu ei tule selkänahasta vaan siitä, miten konetekniikkaa otetaan käyttöön. Selvää on, että nämä työkalut eivät ole menossa pois, totesi Merilehto. Kalatalousammattilaisille saattoi aihe tuntua aluksi kaukaiselta, mutta Merilehdon vankka asiantuntemus ja sujuva esiintyminen vakuuttuvat ainakin useimmat, että työmme on muuttumassa suuntaan, mistä ei vuosi sitten osattu edes uneksia.
YKP-eräjäljitettävyyden kansallinen tilannekuvasta kertoi Jussi Peusa, Ruokavirasto. Hän kertoi heti aluksi, että asia ei vielä vastaa YKP-lainsäädännön asettamia vaatimuksia, mutta kehittyy koko ajan. Kysymys on, että onko YKP vaikuttanut tai vaikuttaako se kalatalouden rakenteisiin. Peusa vastasi, että YKP-eräjäljitettävyyden ei pitäisi vaikuttaa eli sen ei pitäisi estää, mutta kyllähän valvonta ohjaa ja muuttaa alaa, koska yritykset tekevät päätöksiä YKP:n pohjalta.
Peusan esitys kertasi eräjäljitettävyyden tilanteen ja sen vaikutuksia. Peusa kertoi myös, että myös heiltä saa asiasta kysyä, mutta ensimmäinen kontakti on oma kuntavalvonta. Heillä on vastuu jäljitettävyys- ja kuluttajainformaatiovaatimusten valvonnasta. Yhteistyö on ollut hyvä ja keskustelu myös, vaikka lainsäädäntö on kimurantti, luonnehti Peusa.
Jäljitettävyydestä ja siihen liittyvistä ratkaisuista sekä Kalan digijälki -hankkeen loppuraportista on lisätietoa liiton kotisivuilla tässä linkissä: https://sakl.fi/kasvotusten-
kalasta-tapahtuma/
Satu Hulkkonen kertoi seuraavaksi asiaa otsikolla GS1 Food Data Finland – mahdollisuudet kalatuotteille. GS1 on organisaatio esimerkiksi viivakoodin takana ja on voittoa tavoittelematon toimija. Mihin dataa tarvitaan koko ruokaketjussa ja miten saadaan konkretiaa aikaiseksi, kysyi Hulkkonen ja vastasi, että kuluttaja liikkuu entistä enemmän netissä ja haluaa lisää tietoa tuotteista. Myös lainsäädäntö edellyttää uudenlasta raportointia ja datan jakamisen mahdollistamista. Kohti koordinoitua yhteistyötä oli Hulkkosen teesi. Tämä lisää mm. tehokkuutta ja ennustettavuutta, mitkä parantavat yritysten toimintaedellytyksiä.
Food data on kasvumoottorihanke, joka yhdistää toimijat alkutuotannosta myyjään. Datan edut on esimerkiksi lainmukaisuus ja luottamus, yhdessä tehden syntyy tehokkuutta ja tarjoaa pääsyn uusille markkinoille. Hulkkosen mukaan konkretia syntyy projektien kautta. Yritykset ehdottavat kehitysprojekteja, joita johtoryhmä suosittelee ja sen mukaan edetään toteutukseen. Hulkkonen summasi asiansa, ja esitti, että tämä on tanssiinkutsu. Emme tiedä mitä kalapuolella tarvitaan ja tähän tarvitaan teitä mukaan. Aktiivisuus kannattaa, koska nopeimmat hyötyvät eniten.
Kiinnostavat caset kolmelta eri toimijalta oli iltapäivän kokonaisuus. Ensin esiteltiin LOHI – uusi brändi kansainvälisille markkinoille Antti Hannuniemen, Finnforel Oy toimesta. Kirjolohipäivä on samaan aikaan menossa ja heidänkin tuotteitaan Varkaudesta on tapahtumissa mukana. Tavoitteena on annoskokoinen tuote ja heillä on lähdetty miettimään, miten se tuotetaan. Yrityksessä on kehitetty globaalia brändiä ja nyt on huomioitu lähimaiden markkinat. Yrityksen havainto oli, ettei maailmalla ole montaa tunnettua kalabrändiä. Kysymys on, miten erottua. Tällä hetkellä suunnitellaan pakkausta ja nimeä, joksi valittiin Lo-Hi. Low in waste / high in taste.
Case Kalatassu ja Norron Oy oli Roy Norron aihe. Hän esitti hauskan videon ja sai ansaitut aplodit. Norro korosti pienen budjetin ratkaisua ja kysyi, voiko kalapihvin keksiä uudelleen. Ja vastasi, että voi. Uutta on hänen mukaansa asioiden erilainen yhdistely. Kalatassu oli mukana Suomalainen menestysresepti – finaalissa ja tuote tuli sitä kautta myös markkinoille. Tuote on suunniteltu grilliin ja koko perheen tuote, kaikille yhteinen. Raaka-aineena on 100 % kotimaista kalaa, lähinnä sivuvirtoja ja särkikalaa. Norro toi myös esille, miksi tuote tehdään suomalaisista kaloista, ja kertoi, että maailma on muuttunut ja vertasi heitä Venäjän ja Kiinan laivastojen toimintaan ja totesi, että meidän on pakko saada omia kaloja käyttöön kuin tuoda ulkomailta massakalaa. Tuotteet ovat nyt myynnissä ja työ jatkuu, summasi Norro. Yleisökysymyksiä tuli jälleen muutama, ja Norrolta kysyttiin, eikö hoitokalastuksen saalista voisi käyttää raaka-aineena. Vastaus oli yksiselitteinen ei voi. Tuollaisesta saaliista ei ole elintarviketuotannon raaka-aineeksi.
Islantilaisen kala-alan yrityksen etabloitumisesta Suomeen kertoi Mika Jääskeläinen, VSV Finland Oy. Firma perustettiin edellisillä innovaatiopäivillä ja Mika kertoi, miten homma on käynnistynyt. Islantilaiset omistavat ja emoyhtiö on perustettu 1946. Yrityksellä myös kalastusta Islannissa ja useita aluksia. Suomessa päätetty keskittyä raaka-aineen välittämiseen kalajalostusteollisuudelle. Alku on ollut niin kuin missä tahansa alkavassa yrityksessä. Tavaratoimitukset alkoivat heti eli viikko perustamisen jälkeen ja nyt tilanne on puolet raaka-aineiden välityksestä jää kotimaahan ja puolet menee viestiin.

Johanna Möttönen
Pitkän päivän päätteeksi esittäytyi Kansallinen kalatalousverkosto Johanna Möttösen, Kuha-Suomen kalaleaderin aktivaattorin toimesta. Hänen reipas alustuksensa piti yleisön hyvin hereillä. Möttönen kertoi, että verkosto on ministeriön aloitteesta perustettu ja missio on, että verkosto vahvistaa nykyisiä ohjelmia ja sillä laajennetaan kalaleadereiden työtä laajemmille alueille. Tässä palvellaan koko kalatalouskenttää ja toimintaan voi osallistua kaikki elinkeinokalatalouden toimijat, vakuutti Möttönen. Verkoston kokoavana ja ylläpitävänä voimana toimivat kalaleadereiden aktivaattorit.
Toisen päivän eli perjantain keskustelun vetäjänä toimi LUKE:n ohjelmajohtaja Meri Kallasvuo ja päivä keskittyi käynnistyviin Innovaatio-ohjelmiin. Kallasvuo muistutti kuitenkin ensi, että nyt ei mikä tahansa marraskuu vaan juhlimme järjestelmällisen kalataloustutkimuksen 100 vuotta sitten tapahtunutta aloitusta. Nyt onkin sopivaa käyttää päivä ja keskustella innovaatio-ohjelmista ja koko arvoketjua hyödyntävä kehitystyö. Työtä on harjoiteltu kuusi vuotta ja sapluuna pysyy samana hieman uusilla mausteilla, Kallasvuo alusti päivää.
Ensin kuitenkin siirryttiin etänä Eurooppaan ja DG Maren Charlina Vitcheva esitti videotervehdyksen. Hän piti näitä innovaatiopäiviä tärkeänä ja näki, että kalataloudessa on suuria mahdollisuuksia. Vitcheva kiitti Suomen innovaatio-ohjelmaa ja toivoi hyvää jatkoa hankkeille.

Risto Lampinen
Risto Lampinen, MMM jatkoi aiheesta Euroopan meri-, kalatalous- ja esiviljelyrahaston Suomen ohjelma 2021–2027. Sen painopisteinä ovat kestävä kalastus, vesiviljely, kalan jalostus ja kauppa sekä meripolitiikka ja kalastuksen valvonta ja tiedonkeruu. Ohjelman kokonaisrahoitus on 140 miljoonaa ja keskeiset tavoitteet kestävän kasvun tukeminen, alkutuotannon edellytysten turvaaminen, uudistuminen ja innovaatioiden vauhdittaminen sekä ympäristökysymysten yhä parempi huomioiminen.
Muissa maissa ei ole vastaavaa innovaatio-ohjemaa, ja tämä on suomalainen innovaatio, josta moni muu maa on ottanut esimerkkiä, muistutti Lampinen.
Käynnistysvaikeuksia oli, mutta kun työ saatiin käyntiin, syntyi myös merkittäviä hyötyjä. LUKE arvioinnin mukaan innovaatio-ohjelmat ovat vauhdittaneet kalatalouden uusiutumista, mutta innovointia ja tuotekehitystä voidaan jatkossa tehostaa yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä tiivistämällä. Tavoite on, että jatketaan edelliskauden mallilla, edistetään yritysten sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Vahvistetaan siis pitkäjänteisesti toimialan ”innovaatiorakenteita” ja verkostoja, määritteli Lampinen.
Lampinen valotti myös verkostojen roolia ja kertoi, että ohjelman puitteissa kalatalousverkostojen tehtävänä on määrittää tarkemmat tavoitteet ja tehtävät. Rooleja on pyritty selvittämään ja mielessä pidetään, että kyseessä on yhteishanke. Viisi uutta ohjelmaa on nyt valittu ja kaikille on tehty myönteiset päätökset ja työ on nyt syksyllä aloitettu. Lampinen täsmensi, että ohjelmat rahoitetaan kahdessa vaiheessa, ensimmäinen 2,5 vuotta, toinen kolme. Toisen vaiheen rahoituksen ehtona on, että ensimmäinen vaihe on toteutettu tuloksellisesti. Lampinen luonnehti tilannetta toteamalla, että viimekausi on todella onnistunut ja odotan, miten saadaan ohjelmaa kehitettyä. Nämä innovaatiopäivät ovat hyvä esimerkki suurtapahtumasta, missä on onnistuttu.
Vesiviljelyn kehittämisohjelman painopisteet oli Jouni Vielman, Luonnonvarakeskus, aiheena. Hän toimii tämän ohjelman koordinaattorina. Hän kertoi aluksi, että kun ensimmäisen kauden jatkoa mietittiin kalankasvatuksen ja vesiviljelyn osalta, oli ensimmäinen iso avomerilupa myönnetty sekä kiertovesikasvatus lisääntynyt, ja tätä kehitystä haluttiin myös uudella ohjelmalla tukea. Ympäristövaikutusten ennustaminen ja tutkiminen on tärkeää, jotta uudet luvat saavat tutkittua taustaa.
Markkinoilla on Norjan kasvuvauhti hidastunut mistä on seurannut lohen hinnan nousu. Vielman mukaan tästä seuraa, että uusia kasvatuslupia saadaan. On nähty, että perinteinen kasvatus on ollut kannattavaa. Näyttää siltä, että merialueella kasvu on mahdollista. Sijainninohjauksen päivitys on meneillään ja merituulivoima tulee huomioitavaksi säätelyn kannalta. Suomeen on tullut merilaitoksia ja RAS-kasvatusta. Nyt on koulutuksen tarve kasvanut entisestään.
Luonnonolosuhteet kuten peto-ongelma on edelleen olemassa ja vahingot suuria. Liian kuumat kesät ovat yleistyneet, mutta toisaalta pidentyneitä lämpimiä syksyjä on myös. Yllätyksiä voi myös tulla kuten Covid ja Ukraina olivat. Vielma esitti myös, että merituulivoima täytyy koko alan huomioida, koska se on niin iso asia, lopetti Vielma.

Tapio Keskinen ja Jouni Vielma esittelemässä ohjelmiaan
Kalastuksen kehittämisohjelma KAKE starttaa – haasteita riittää, mutta myös mahdollisuuksia esitti Tapio Keskinen, Luonnonvarakeskus. Kalastuksen kehittämisohjelman (ensimmäinen vaihe 2023–2026) tavoitteena on parantaa toimialan kannattavuutta ja lisätä kestävää kasvua. Luonnonvarakeskus koordinoi ohjelmaa ja verkostossa ovat edustettuina kaupallinen kalastus, pyydysvalmistus, jalostus, hallinto ja tutkimus. Lisäksi tehdään yhteistyötä vesiviljelyn kehittämisohjelman ja kalatalouden ympäristöohjelman kanssa.
Ohjelman keskeiset kehittämisalueet ovat vihreä siirtymä kalastuksessa, jossa vähennetään elinkeinon riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja luodaan edellytyksiä vaihtoehtoisille energialähteille. Toinen on tietopohjainen kalavarojen ja kestävän kalastuksen hallinta, jossa tutkimustietoon perustuen parannetaan kaupallisen kalastuksen edellytyksiä. Kolmantena alueena on pyydys- ja kalastusteknologian kehitys, jossa uusilla innovaatioilla ja olemassa olevien toimintatapojen siirtämisellä parannetaan kalastuksen kannattavuutta ja saadaan aikaan kestävää kasvua. Pyydysratkaisuilla saadaan vähennettyä sivusaalista ja parannettua kalan laatua. Neljäs on hylkeiden ja lintujen aiheuttamien haittojen vähentäminen, jossa rannikkoalueilla jatketaan hyljekarkottimiin liittyvien sovellusten kehittämistä ja testaamista. Hyljekarkottimien käyttö siirretään Luonnonvarakeskukselta paikallisten toimijoiden vastuulle. Merimetsojen aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi kokeillaan uusia menetelmiä. Läpileikkaavina teemoina kaikissa kehittämisohjelmissa ovat kalojen hyvinvointi ja digitalisaatio.
KAKE on jatkoa edellisen ohjelmakauden TUKALA hankkeelle, ja samalta pohjalta on valmisteltu tätä uutta ohjelmaa. Mahdollisuuksia on, kalastetulla kalalla on hyvä kysyntä ja hiilijalanjälki on pieni. Kysyntä on hyvä, vaikka suomalaisten kalansyönti on pienempi kuin EU-taso. Kannattava kalastus on tärkeintä, että saadaan kalaa ja se päätyy kuluttajien lautasille.
Rahoituksen ensi vaihe on 1,3 miljoonaa ja aloitus on pääosin hankerahalla ja seuraavalla jaksolla tulisi kilpailtu raha mukaan. KAKE koordinoi myös läpileikkaavaa digitalisaation teemaa ja mukaan yritetään saada jotain uutta.

Anu Hopia, Marina Nyqvist ja Meri Kallasvuo
Marina Nyqvist, Österbottens Fiskarförbund ja Anu Hopia, Turun Yliopisto kertoivat ohjelmasta Blue Products 3.0 – Uusien tuotteiden kehittämisohjelman painopisteet. Nyqvist on ohjelman koordinaattori ja kokonaisuutta hallinnoi Aktion Österbotten. Yleistavoite on lisätä tärkeimpien tunnistettujen ja vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä elintarvikkeina. Kohteina erityisesti silakka ja särkikalat. Painopistealueita on neljä alkaen laadun parantamisesta verkostomaisen yhteistyön kehittämiseen.
Anu Hopia kertoi esimerkin otsikolla ammattikeittiöt portinvartijoina kotimaisen kalan kulutuksen lisäämisessä. Myös hän korosti, että kotimaisen kalan kulutus on saatava kasvu- uralle. Ammattikeittiöiden rooli osana kestävää terveyttä edistävää ruokakulttuuria. Noin puolet aterioista syödään ulkona, ammattikeittiöt tarjoavat noin 400 miljoonaa annosta vuodessa ja tavoitteena on toteuttaa suositusta kalaa 2–3 kertaa viikossa. Ammattikeittiöllä on motivoituneita kokkeja, joiden osaaminen tuodaan mukaan yhteiskehittämisen prosessiin. Teollisuus on myös tunnistanut kehitysmahdollisuudet.
Kalatalouden ympäristöohjelma Kymppi pureutuu ajankohtaisiin haasteisiin, kertoi Antti Lappalainen, Luonnonvarakeskus. Kymppi tukee kotimaisen kalan edistämisohjelmaa ja kytkeytyvyyden priorisoitua toimintaohjelmaa PAF. Ohjelmassa on viisi tavoitekokonaisuutta ja ohjelman visio on, että Suomen kalakannat ovat elinvoimaisia ja niitä hyödynnetään monipuolisesti, uhanlaisten kalakantojen säilyminen on turvattu, kalakantojen hyvinvointi on osa kuluttajan kalavalintoja.
Osa työtä on, että kalastuksen sivusaaliita koskevia tietoja tarkennetaan merialueella, mihin tulee paineita EU.n suunnalta ja koskee hylkeitä, pyöriäisiä, lintuja sekä uhanlaisia kaloja, ja työtä tehdään kalastajien haastatteluilla ja riskikartoituksilla. Lappalainen arvio että KYMPPI tuottaa tietoa mm. käyttö- ja hoitosuunnitelmiin kalatalousalueille.
Kaksi päivää tietoa kalataloudesta ja tulevista innovaatio-ohjelmista toi alan yhteen paikkaan ja varmasti moni uusi kontakti syntyi käytävä ja kahvipöytäkeskusteluissa. Liiton puheenjohtaja Jarno Aaltonen oli mukana molemmin puolin estradia. Hän piti antia monipuolisena, mutta huomioi myös sen, että moni asia oli esillä jo aiemmilla innovaatiopäivillä. Selvää on, että kaikki ottaa aikansa, mutta yrittäjillä tuota aikaa ei ole samalla tavalla kuin tutkijoilla tai virkahenkilöillä. ”Nyt tarvitaan tekoja sekä myös riskinottoa tutkijoilta ja hallinnolta. Yrittäjät tähän on valmiita tai oikeastaan pakotettuja alati pienenevien kiintiöiden takia”, totesi Aaltonen.
Loppu- ja kiitossanat lausunut Kallasuo kertoi lopuksi vastaten yleisön kysymykseen, ettei yhtään uutta innovaatio-ohjelmaa ole vielä käynnistynyt, ja haasteet ovat hallinnollisia eivätkä johdu hankkeiden vetäjistä. Päätöksiä tehtiin jo alkukesällä eli jostain viivästys kuitenkin johtuu.
Kaikki esitykset löytyvät täältä: Innovaatiopäivät 2023 – Meri- ja kalatalousrahasto
(merijakalatalous.fi)