EU-mi­nis­te­rit so­pi­vat toi­men­pi­teis­tä tuh­laa­van käy­tän­nön lo­pet­ta­mi­sek­si. Ym­pä­ris­tö­jär­jes­töt pi­tä­vät nii­tä riit­tä­mät­tö­mi­nä.

EU-mai­den ka­lan­saa­liis­ta ar­viol­ta 10–20 pro­sent­tia pää­tyy ta­kai­sin me­reen – suu­rin osa kuol­lei­na. Ky­se on val­ta­vas­ta mää­räs­tä, sil­lä EU-mai­den yh­teen­las­ket­tu kau­pal­li­nen saa­lis oli vuon­na 2011 Eu­ros­ta­tin ti­las­to­jen mu­kaan 4,64 mil­joo­naa ton­nia.

Si­vu­saa­liik­si kut­sut­tua ka­laa hei­te­tään ta­kai­sin me­reen pää­asias­sa kah­des­ta syys­tä: saa­liin mu­ka­na tu­lee ”vää­riä” ka­la­la­je­ja tai ka­lat ovat ala­mit­tai­sia. Mai­hin nii­tä ei ole kan­nat­ta­nut tuo­da, sil­lä EU:ssa on ha­lut­tu es­tää pi­mei­den mark­ki­noi­den syn­ty­mi­nen ala­mit­tai­sil­le ka­loil­le.

Osa­na EU:n ka­las­tus­po­li­tii­kan uu­dis­ta­mis­ta myös si­vu­saa­liin tuh­lauk­ses­ta py­ri­tään pää­se­mään eroon. Ta­voit­tee­na on kes­tä­väm­pi ka­las­tus­ke­hi­tys.

Asias­sa pääs­tiin eteen­päin var­hain kes­ki­viik­ko­na, kun ka­las­tus­asiois­ta vas­taa­vat EU-mi­nis­te­rit so­pi­vat toi­men­pi­teis­tä si­vu­saa­lii­den vä­hen­tä­mi­sek­si. Brys­se­lis­sä pi­det­ty ko­kous ve­nyi 20-tun­ti­sek­si. Suo­mea edus­ti maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri Jari Koskinen.

Ai­van rii­ta­soin­nuit­ta ko­kous ei su­ju­nut.

Ete­lä-Eu­roo­pan vah­vat ka­las­tus­maat Es­pan­jan ja Por­tu­ga­lin joh­dol­la tor­jui­vat Eu­roo­pan par­la­men­tin aiem­min kan­nat­ta­man rat­kai­sun, jon­ka mu­kaan vuo­des­ta 2014 al­kaen kaik­ki saa­lis­tet­tu ka­la on tuo­ta­va mai­hin.

Ta­voi­te on yhä ole­mas­sa, mut­ta ai­ka­tau­lu ei ole par­la­men­tin toi­vei­den mu­kai­nen.

Mi­nis­te­rit so­pi­vat tie­tyis­tä jous­tois­ta, jot­ka ovat voi­mas­sa vuo­teen 2019. Esi­mer­kik­si vuo­si­na 2014–16 ka­las­ta­jat voi­vat heit­tää me­reen 9 pro­sent­tia tie­tyis­tä ei-toi­vo­tuis­ta la­jeis­ta. Mää­rää vä­hen­ne­tään seit­se­mään pro­sent­tiin vuo­teen 2019 men­nes­sä, min­kä jäl­keen kaik­ki saa­lis on tuo­ta­va mai­hin.

”Näil­le poik­keuk­sil­le so­vel­le­taan tiuk­ko­ja eh­to­ja, eri­to­ten kaik­ki täl­lai­set saa­liit on re­kis­te­röi­tä­vä”, mi­nis­te­rei­den tie­dot­tees­sa sa­no­taan.

Vaik­ka poh­joi­set jä­sen­maat oli­vat enem­män Eu­roo­pan par­la­men­tin lin­joil­la, lo­pul­ta vain Ruot­sin maa­ta­lous­mi­nis­te­ri Eskil Erlandsson ää­nes­ti komp­ro­mis­sia vas­taan.

Neu­vot­te­luis­sa mu­ka­na ol­lut eri­tyis­asian­tun­ti­ja Risto Lampinen Suo­men EU-edus­tus­tos­ta ker­toi, et­tä jous­toil­la ha­lut­tiin var­mis­taa, et­tei ka­las­ta­jil­le syn­ny on­gel­mia eri­lais­ten olo­suh­tei­den vuok­si.

Esi­mer­kik­si Itä­me­rel­lä si­vu­saa­liin on­gel­maa ei juu­ri ole, kun Poh­jan­me­rel­lä sen osuus voi ol­la puo­let saa­liis­ta.

”Ar­vio­ni on se, et­tä osa mais­ta ha­lu­si vä­hem­män kun­nian­hi­moi­sen ai­ka­tau­lun. Oleel­lis­ta on kui­ten­kin se, et­tä ky­sees­sä on to­del­la suu­ri muu­tos ajat­te­luun ja luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tä­mi­seen. Tä­mä on oi­keas­ti mer­kit­tä­vä [pää­tös]”, Lam­pi­nen sa­noi.

Mi­nis­te­rit päät­ti­vät myös toi­men­pi­teis­tä, jot­ta ala­mit­tai­sia ka­lo­ja ei enää tar­vit­se hä­vit­tää. Niil­le aio­taan ava­ta lail­li­set mark­ki­nat sal­li­mal­la nii­den käyt­tö muun muas­sa re­hu­na. Li­säk­si nii­tä voi­daan oh­ja­ta hy­vän­te­ke­väi­syy­teen.

Mo­net ym­pä­ris­tö­jär­jes­töt il­mai­si­vat tyy­ty­mät­tö­myy­ten­sä mi­nis­te­ri­ko­kouk­sen pää­tök­siin, joi­ta pi­det­tiin riit­tä­mät­tö­mi­nä.

Lähde: HS 28.2.2013