Kotimaisesta kalasta on markkinoilla huutava pula. Hupeneva kalastajakunta ei pysty vastaamaan markkinoiden tarpeisiin. Rannikkokalastus on ongelmissa, ja saaliit ovat supistuneet jo useamman vuoden ajan. Kalastuksen innovaatio-ohjelmista toivotaan ratkaisuja käytännön ongelmiin.
Rannikkokalastus on suurissa vaikeuksissa. Hylje- ja merimetso-ongelmat kasvavat ja monimuotoistuvat. Leudot talvet korostavat ongelmia. Etelärannikolla ei ole jäätä eikä kala juuri liiku kylmässä avovedessä. Kelirikkoajan piteneminen lyhentää tuottoisaa talvikalastusaikaa niin rannikolla kuin sisävesillä. Hylkeet päivystävät jäättömillä apajilla ympäri vuoden, joten lyhytkin hylkeetön pyyntimahdollisuus on jäänyt pois. Rannikkokalastajat ovat joutuneet siirtymään lähemmäs ranta-alueita, joissa on myös paljon vesistön virkistyskäyttöä.
Kalastajien ongelmiin etsitään toimivia ratkaisuja kalastuksen innovaatio-ohjelmassa. Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi ohjelmassa tutkijoiden ja kalastajien kumppanuusosiota, jossa kehitetään muun muassa hylkeenkestäviä pyydyksiä ja muuttuneeseen ympäristöön sopivia pyyntimenetelmiä.
Avomerisaaliille lisäarvoa
Avomerellä on kalaa riittänyt rannikkoalueita paremmin. Esimerkiksi vuoden 2016 silakkasaalis oli ennätyksellinen ja vuoden 2017 saaliskin lähes yhtä iso. Siitä huolimatta Selkämeren runsasta kalastuskiintiötä ei saatu noina vuosina pyydettyä loppuun. Vuonna 2018 kiintiö on aiempaa pienempi.
Vuonna 2017 silakan kalastuksessa siirryttiin toimijakohtaisten kiintiöiden käyttöön. Pyynnin suunnittelu helpottuu ja kilpakalastus vähenee, kun kalastajat tietävät etukäteen, kuinka paljon itse kullakin on oikeus pyytää. Silakkasaaliin kokonaisarvo jää vielä vähäiseksi, koska pääosa saaliista käytetään eläinrehujen raaka-aineeksi. Ihmisravinnoksi menee enää 15 prosenttia saaliista, josta viidennes kotimaassa. Ruokasilakan päämarkkinat ovat nykyisin Itä-Euroopan maissa.
– Silakka on suurin kalavaramme ja sen arvoa halutaan tulevaisuudessa nostaa, kertoo tutkija Jari Setälä Lukesta.
Luken, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Turun yliopiston tutkijat sekä kalastuksen asiantuntijat Österbottens fiskarförbundista ja Aktion Österbottenista kehittävät lisäarvotuotteita silakasta ja muista vähäarvoisista kaloista Blue Products -ohjelmassa, joka on myös osa kalastuksen innovaatio-ohjelmaa.
Sisävesikalastuksessa kehityspotentiaalia
Sisävesikalastajat ovat olleet merikalastajia tyytyväisempiä, vaikka kalakantojen tila vaihteleekin järvialueittain. Järvissä oli vuosina 2016 ja 2017 rannikkoalueita paremmin jäitä. Vain Saimaassa on hylkeitä eikä merimetsojakaan ole sisävesillä vaivaksi asti. Suurin ongelma on ollut muikun pieni koko, koska kysyntää olisi enemmän isommalle muikulle. Kalastajat toivovat, että pienen muikun perkaukseen kehitettäisiin kone. Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa panostetaan myös sisävesikalastuksen kehittämiseen.
Lisätietoja:
Kalastuselinkeinon tila: Kalastuksen olosuhdekatsaus ja erikoistutkija Jari Setälä, jari.setala@luke.fi, puh. 0295327682.
Kalastuksen innovaatio-ohjelman kumppanuusohjelma: johtava tutkija Ari Leskelä, ari.leskela@luke.fi, puh. 0295327404.
Lisäarvotuotteita tutkiva Blue Products -ohjelma: toiminnanjohtaja Guy Svanbäck, guy.svanback@fishpoint.net, puh. 0500860566.
Lähde: Luke tiedote 9.2.2018