Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeilyllä positiivinen tunnelma

Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajille suunnattu tiedotus- ja koulutusristeily järjestettiin 12. kerran 5. – 6. helmikuuta. Risteilykonseptiin oli tehty joitakin muutoksia vuoden 2013 risteilyn palautteen pohjalta. Ohjelmassa oli ideariihi, jossa kalastajilta pyydettiin realistisia mutta myös ennakkoluulottomia näkemyksiä siitä, millä keinoilla ammattikalastus voi säilyä Suomessa. Mukaan oli pitkän tauon jälkeen saatu myös maa- ja metsätalousministeriön edustaja.

Seminaarimatkaan oli saatu rahoitus Vakka-suomen kalatalousryhmältä, kymmenen prosentin omarahoitusosuudesta vastasi Peimarin koulutuskuntayhtymä. Ammattikalastajien matkakustannuksista noin puolet voitiin kattaa hankerahoituksen turvin. Matkaan osallistui 90 henkilöä, joista 56 oli ammattikalastajia.

Seminaarin puheenjohtajana toimi entiseen tapaan Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n toimitusjohtaja Kim Jordas. Seuraavassa hankekoordinaattorin yhteenveto päivän esitelmistä ja tapahtumista. Linkit kaikkiin esitelmiin löytyvät yhteenvedon lopusta.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Olavi Sahlstén avasi seminaarin. Sahlstén korosti tiedotusristeilyjen tärkeyttä Suomen suurimpana ammattikalastajatapahtumana, ja toivoi, että resursseja seminaarien jatkamiseksi onnistutaan löytämään myös tulevaisuudessa. Sahlstén evästi kalastajia ohjelmassa olevan ryhmätyön suhteen siten, että nyt kun uusi ohjelmakausi on rakenteilla, on tärkeämpää katsoa tulevaisuuteen kuin jäädä vatvomaan kehityksen suurimpia esteitä. ”Kaikkihan tietävät, että suurimmat esteet elinkeinon kehittämiselle ovat hylkeiden ja merimetsojen lisäksi ELY-keskus ja erityisesti sen ympäristö ja luonnonvarat –osasto, joka katsoo asioita kapea-alaisesti vain ympäristön näkökulmasta” totesi Sahlstén. Kalatalousneuvos Risto Lampiselle Sahlstén osoitti avomerikalastajien puolesta toiveen pikaisesta siirtymisestä aluskohtaisiin kiintiöihin.

Vakka-suomen kalatalousryhmän rahoittama hanke vei pienen ryhmän kalatalousalan toimijoita tutustumismatkalle Huron –järvelle toukokuussa 2013. Kalatalous- ja ympäristöopiston hankekoordinaattori Maria Saarinen kertoi järven ammattikalastuksesta ja merimetso-ongelmien ratkaisusta. Myös siian pohjarysäkalastuksesta kuvattu video sai ensiesityksensä.

Hankekoordinaattori Maria Saarinen kertoo Huron -järven kalastuksesta.

Huronjärven pohjoisosassa sijaitsevan Les Cheneaux -saariryhmän merimetsokanta kasvoi kahdessa vuosikymmenessä 5 500 pesään. Merimetsokannan kasvaessa alueen kelta-ahvenkannan kokonaiskuolevuus kasvoi yli 90 prosenttiin. Ahventen kasvu nopeutui ja keskimääräinen ikä laskivat, mitkä ovat tyypillisiä vasteita populaation kokonaiskuolevuuden noustessa. Vaikka merimetsokannan räjähdysmäinen kasvu liittyi paljolti Huronjärven ravintoverkon dramaattisiin muutoksiin, linnun vahingollisista vaikutuksista alueen kalakantoihin oli niin paljon todisteita, että kannanrajoitustoimet katsottiin välttämättömiksi. Luonnonsuojelujärjestöt vastustivat ja viivästyttivät asiaa vuosikausien ajan. Vasta vapaa-ajankalastuksen ahvensaaliin romahdettua nollaan asiassa päästiin eteenpäin. Kannanrajoitustoimet ovat olleet pääasiassa munien öljyämistä ja aikuisten lintujen tappamista ampumalla. Lintuja on myös häädetty tärkeimmiltä ahvenen kutualueilta mitä erilaisin keinoin, muun muassa liekinheittimien avulla. Kun merimetsojen määrä laski, kelta-ahventen määrä kasvoi, kokonaiskuolleisuus laski, kasvu hidastui ja keskimääräinen ikä nousi. Ahvenen poikastuotanto kasvoi vuodesta 2003 lähtien. Vaikka runsastunut poikastuotanto saattoi osittain johtua suotuisista ympäristöolosuhteista, kannan elpymiseen vaikutti vuosiluokkien runsautta enemmän niiden suurempi eloonjäänti. Tällä hetkellä saarilla on 500 merimetsonpesää eli noin 10 prosenttia huippumäärästä. Toimet ja tulokset Huronjärvellä osoittavat, että merimetsopopulaation pienentäminen on mahdollista.

Matkan kalastusosuudesta aikaisemmin julkaistu tiedote sekä siian rysäkalastusvideo löytyvät osoitteesta http://livia.fi/fi/hankkeet/ehuron. Koko hankkeen loppuraportti valmistuu kevään aikana.

Ruotsalainen hyljetutkija Karl Lundström kertoi, että hylkeillä on suuri potentiaali vaikuttaa Itämeren kalakantoihin. ECOSEAL -hanke selvitti Itämeren hallin ravinnonkäyttöä ja sen ajallista ja alueellista vaihtelua Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vuosina 2012 – 2013. Hallien ravinnonkäyttöä selvitettiin useita eri menetelmiä hyödyntäen. Ruoansulatuskanavan sisältöä tutkittiin saaliskalojen luiden ja DNA-analyysin avulla. Saaliskalojen luiden perusteella määritettynä keskimäärin 39 % hylkeiden ravinnon painosta oli silakkaa. Sekä särkikalojen että ahvenen osuus oli 13 % ja siian osuus 4 %. Tuloksissa oli kuitenkin suurta alueellista vaihtelua, ja esimerkiksi Selkämerellä siian osuus oli 13 %. Lohen ja taimenen osuus oli keskimäärin vain yksi prosentti (kaloritarpeen mukaan laskettuna 63 g / hylje / päivä). Ammattikalastaja Heikki Salokangas oli laskenut, että Itämeren 50 000 hallia syö siten 3 150 kiloa lohta päivässä, mistä vuosikulutukseksi tulee 1,2 miljoonaa kiloa. Jos hallien pyydystämien lohien keskipaino on kilon luokkaa, tuloksena on 1,2 milj. kappaletta lohia. Suomen ammattikalastuksen lohikiintiö vuodelle 2014 on tästä määrästä noin 3 % (39 303 kpl). DNA-analyysin tulos on luuanalyysiä luotettavampi, koska se kertoo syödystä saaliista, vaikka tästä ei luita löytyisikään. DNA-analyysin mukaan lohen ja taimenen keskimääräinen osuus oli 2 %. Kahden prosentin mukaan laskettuna Itämeren hylkeet söisivät vuodessa Salokankaan laskukaavan mukaan 2,4 milj. kappaletta lohia. Lundström totesi, että eipä voi väittää vastaan. Meressä lienee hylkeitä, jotka eivät koskaan syö lohta mutta myös lohensyöntiin erikoistuneita hylkeitä, jotka pyydystävät lohia useita kertoja viikossa.

Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) esitteli rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman. Ohjelma on kaikkien asiasta kiinnostuneiden käytössä. Setälä näkee, että ohjelmasta saadaan paras hyöty kouluttamalla avainhenkilöitä opastamaan ammattikalastusyrityksiä sen käyttöön. Innovatiivisille kalastusyrityksille ohjelma on käyttökelpoinen työkalu uusien ideoiden taloudellisessa arvioinnissa. Jatkossa kannattavuuslaskenta voisi hyvin olla myös osa kehityshankkeita. Ohjelma ja siihen liittyvät ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.rktl.fi/talous_yhteiskunta/elintarvikkeet/muuttuvat_elinkeinot_kilpailukyky/rannikkokalastuksen_kannattavuuslaskentaohjelma.html.

Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) kertoi elinkeinokalatalouden kehittämisen suuntaviivoista uudella rakennekaudella 2014 – 2020. Parhaillaan on käynnissä hanke, jonka puitteissa kalataloushallintoa uudistetaan ja sille luodaan uudet strategiat. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) valmistelu EU:n toimielimissä on ollut huomattavasti ennakoitua hitaampaa, ja tämä on vaikuttanut oleellisesti myös kansallisen valmistelun aikatauluun. Kansallisen lain hyväksyminen ja ohjelman lähettäminen komission hyväksyttäväksi mennevät vuoden 2014 lopulle. Toimintaohjelman alustavan strategian päämääriä ovat kilpailukyky, uudistuminen, yhteistyö ja tehokas hallinto. Lähiruoka ja ympäristösertifikaatit, tuotekehitys, alkutuotannon jalostusasteen lisääminen ja arvoketjun yhteystyön kehittäminen voivat lisätä kalasta saatavaa arvoa. Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) alueellistamista vahvistetaan muun muassa BALTFISH – menettelyn avulla, jossa Itämerta koskevat ratkaisut (mm. kiintiöratkaisut, säätely, valvonta) käsitellään epävirallisessa Itämeren jäsenmaiden ja komission välisessä menettelyssä ennen virallista päätöksentekoa. Suomen eduskunta määrittelee Suomen kannan BALTFISH – neuvotteluissa, ja Lampinen esittikin toivomuksen, että kalastajat ja järjestöt toimittaisivat eduskunnan suuntaan tärkeää elinkeinoa koskevaa tietoa.

Kalatalousneuvos Risto Lampinen edusti maa- ja metsätalousministeriötä.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho painotti kalatalouselinkeinojen ja ruoantuotannon tärkeyttä ja näkee, että niiden tulevaisuus voidaan turvata YKP:n, uuden kalastuslain ja sijainninohjauksen kautta. Ranta-aho haluaa viedä elinkeinon kartalle. Yleisvesien lupahallinta on säilytettävä ELY-keskuksissa. Ammattikalastajien luvat myös yksityisille ja kylänvesille on turvattava lainsäädännön kautta. V-S ELY-keskuksen toimialueen nykyisistä 32 kalastusalueesta Ranta-aho näkisi muodostettavan 10 – 15 kalatalousaluetta yhdistymisen kautta. Kalatalousalueiden menestyksekäs hoitaminen vaatii ammattimaisen vetäjän palkkaamisen. Ravinteiden poisto rannikolta ja järvistä poistokalastuksen avulla on Ranta-ahon mielestä tärkeä toimenpide myös tulevaisuudessa. Samalla edistetään kaupallista kalastusta, kauppaa ja kalan tarjontaa sekä tervehdytetään kalakantoja.

Alustavassa haussa vuonna 2013 kalatalousryhmäksi haki yhdeksän aluetta, kaksi uutta nyt toimivien lisäksi. Virallinen haku avautuu kansallisten säädösten valmistuttua. Vakka-suomen kalatalousryhmä laajenee Selkämerellä Merikarvialle saakka, ja myös Säkylän Pyhäjärvi sisältyy suunniteltuun toimialueeseen. Vuonna 2008 alkaneen toimintansa aikana ryhmä on rahoittanut 37 ammattikalastuksen hanketta. Aktivaattori Petri Rannikko kertoi, että uuden rakennekauden viivästymisestä huolimatta hankkeita voidaan rahoittaa myös vuonna 2014.

Maria Saarinen kertoi, että Maaseudun Leader-yhdistys I samma båt – Samassa veneessä rf ry on hakenut Saaristomeren kalatalousryhmäksi. Saaristomerelle ei edellisellä kaudella saatu omaa ryhmää. Suunniteltu toimialue kattaa 13 kuntaa Kustavin ja Paimion välillä, Turunmaan saaristo mukaan luettuna. Saaristomeri on ainutlaatuinen alue kalavarojensa, kalatalousklusterinsa ja alueen markkinapotentiaalin suhteen. Alueen kehittämisstrategian painopisteet ovat yhteistyön lisääminen, arvoketjun kehittäminen ja kalavarojen hyödyntämisen ja jalostusasteen nostaminen.

Aikaisemmin julkaistu yhteenveto kalastajien ryhmätyön tuloksista ”Ammattikalastajat uskovat tulevaisuuteen” löytyy Livian verkkosivuilta kohdasta Kalastajaristeily 2014.

Panelistit Risto Lampinen, Kari Ranta-aho, Markku Myllyä (KKL), Jari Setälä ja Mailis Kuuppo (Livia) kommentoivat kalastajien ryhmätyön tuloksia. Lampinen totesi, että kaikilla on luottamus siihen, että perusasiat osataan. Vesialueiden saantikin näyttää olevan melko hyvä. Erityisesti uusi tekniikka ja innovaatiot luovat kehittämismahdollisuuksia yhteistyötä unohtamatta. MMM pyrkii vähentämään byrokratiaa, ja pyrkii myös leikkaamaan virheellisiltä uutisilta siivet. Alan imago on aivan liian huono ottaen huomioon, mitä käytännössä tehdään. Myös Markku Myllylä korosti ammattikalastuksen yhteiskunnallisen imagon parantamisen tärkeyttä. Ammattikalastajat tuottavat kotimaista elintarviketta kulutukseen. Sijainninohjaus parantanee ammattikalastajien kalastuslupien saamista, mutta Myllylän mukaan asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen.

Kari Ranta-aho kehotti kalastajia useammin ottamaan aloitteen omiin käsiin sen sijaan, että oltaisiin selkä seinää vasten. Myös laatujärjestelmään sitoutuminen olisi tulevaisuudessa tärkeää.

Jari Setälä uskoi YKP:n tuovan elinkeinokalatalouden kehitykseen uusia mahdollisuuksia. Setälä painotti myös alan ja tutkimuksen välisen kumppanuuden kehittämisen tärkeyttä. Edelleen valitettavan usein tutkijoiden mielestä kentältä tuleva tieto ei ole oikein.

Kalatalous- ja ympäristöopiston rehtori Mailis Kuuppo totesi, että ammattikalastajien ammattitaito on korkea, mutta uusia ei saada alalle. Nykyisiä opiskelijoita kiinnostaa enemmän matkailukalastus. Kiinnostusta ammattikalastaukseen vähentää lisäksi alan huono imago ja ammatin raskaus. Kuuppo näkee kuitenkin alalla hyvät toiminta- ja kehittämismahdollisuudet. Koulutuksen ja elinkeinon välistä yhteistyötä tulisi tiivistää, ja oppilaitos haluaa kuunnella alaa enemmän.

Kaiken kaikkiaan päivästä jäi positiivinen kuva. Ammattikalastajat luottavat edelleen tulevaisuuteen. Runsaat kalavarat, kuluttajien arvostama tuote ja kalastajien vankka ammattitaito ovat vahvuuksia, jotka muodostavat alan kehittämisen selkärangan. Ala voi kehittyä uuden teknologian, laatutyön ja yhteistyön avulla, mutta ulkopuolista apua tarvitaan erityisesti viranomaisen ja tutkimuksen taholta.

Linkit kaikkiin esitelmiin löytyvät alta.