Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajille suunnattu tiedotus- ja koulutusristeily järjestettiin 9.-10.2. jo yhdeksännen kerran. Risteilyn nimi on vaihtunut tasaisin väliajoin projektien nimien mukaan; entinen SAMPI – ja KANRA – risteily kantoi tänä vuonna KEHRA – projektin nimeä. Tällä kertaa mukaan saatiin myös sisävesialueiden kalastajia.
Risteily järjestettiin entiseen tapaan Viking Amorellalla seilaten Turusta Tukholmaan ja takaisin. Osallistujia oli yhteensä 88, joista 54 ammattikalastajia (kuva 1). Muut osallistujat olivat kalastajien kumppaneita, viranomaisia, tutkijoita sekä neuvonta- ja tiedotusalan edustajia. Osallistuvien ammattikalastajien määrä kertoo tilaisuuden tarpeesta ja sen merkityksestä kalastajille.
Kun KEHRA – projektin johtoryhmän puheenjohtaja Olavi Sahlstén oli tuttuun tapaan avannut seminaarin, rehtori Mailis Kuuppo kertoi kalakoulun kuulumisia. Paraisilla toimiva Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti yhdistyi vuoden vaihteessa Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen ja Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen kanssa. Näin muodostui Peimarin koulutuskuntayhtymä, ja uuden oppilaitoskokonaisuuden nimeksi valittiin Ammattiopisto Livia. Kuuppo kertoi, että Ammattiopisto Liviaan kuuluvan kala-alan oppilaitoksen uudeksi nimeksi tuli Kalatalous- ja ympäristöopisto.
KEHRA – projektin koordinaattori Maria Saarinen esitteli hankkeen keskeisimpiä tuloksia vuodelta 2010. Vedenalaiskuvausten kohteina PU – rysissä olivat kuha- ja siikarysän selektiopaneelit sekä lohirysien hylkeensuojaverkot. Tulokset ovat vielä alustavia, ja lopullisen raportin laatii Vesa Tschernij (Iconex Oy). Kuharysässä paras selektiotulos saatiin vaaleanvihreällä 35 mm ritilällä. Ritilän pinnaväliä voisi ehkä vielä lisätä muutaman millimetrin. Siiat näyttivät pelkäävän selektioritilää, mutta taimenet olivat siitä erittäin kiinnostuneita. Lohirysissä iso, pintaan saakka ulottuva rautasuojaverkko pelotti lohia huomattavasti vähemmän kuin pieni rautasuojaverkko. Kolmannes hylkeistä yritti tosissaan rautasuojaverkkojen läpi, mutta dyneemasuojaverkkoon ne eivät edes koskeneet.
Porin merialueella kalastaja Heikki Salokankaan testaama lohen kaksoisrysä toimi erinomaisesti. Vastakkaisiin suuntiin viritetyistä PU-kalapesistä eteläpesä pyysi yli 70 prosenttia saaliista.
Paraislainen kalastaja Ismo Johansson on saanut huomattavaa helpotusta hyljeongelmaan hyljekarkottimien kanssa. Lautoille kiinnitetyt karkottimet oli ankkuroitu rysälle, eikä hylkeitä tai hylkeen vahingoittamia kaloja havaittu. Karkottimet ovat norjalaisen Lofitecin valmistamia (http://www.lofitech.no/)
Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) kertoi kokemuksista poistokalastushankkeen pilotista sekä hankkeen jatkosta ja rahoituksesta (kuva 2). Setälän mukaan kalastus on kustannustehokas tapa poistaa ravinteita, särkikalaa on paljon, kalan talteenotto onnistuu ja saaliille löytyy markkinoita. Järjestelmään mukaan haluavien kalastajien on tehtävä ympäristönhoitosopimus paikallisen ELY – keskuksen kanssa ja asetettava tavoitesaalismäärä, johon kalastuksella pyrkii. Ammattikalastajia pyynti kiinnostaa, mutta pakollinen byrokratia harmittaa. Toiveena on myös, että kaikki mukaan haluavat järjestelmään myös pääsisivät. Hapotuskontteja olisi saatava riittävästi niille alueille, joilla ei muuta vastaanottoa ole tai joilla kalamäärät ovat pieniä. Järjestelmän sisältö on MMM:ssä vielä osittain suunnitteluvaiheessa, mutta tavoitteena on saada se käynnistettyä keväällä.
RKTL selvittää GPS/GSM-lähetinten avulla ponttonirysistä pyydettyjen harmaahylkeiden liikkumista ja käyttäytymistä. Esa Lehtonen kertoi, että vuosina 2008 – 2010 on merkitty 15 hallia. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sekä hyljekantojen hoidossa että pyydysteknisten ratkaisujen kehittämisessä. Vuonna 2010 tutkittiin Suomenlahden hylkeitä. Loviisan edustalla vapautetut hallit pysyttelivät kesä- ja syysjakson yksinomaan itäisellä Suomenlahdella. Vasta joulukuun puolivälissä ne lähtivät pitkälle vaellukselle Riianlahdelle ja Gotlannin vesille. Lehtonen kertoi myös tulevasta kalastajien hyljetietokoulutuksesta. Koulutus on pakollinen niille, jotka saavat hylkeensietokorvausta. Koulutukset järjestetään kevään aikana.
Viimeisin hyljeseurannan tilannekuva
Hangon kaupungin terveystarkastaja Anne-Marie Taina kertoi elintarvikelakiin ehdotetuista muutoksista. Elintarvikelainsäädäntö ja –valvonta ovat tulossa riskiperusteisiksi. Alan toimijoihin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa halutaan keventää. Omavalvontasuunnitelman hyväksymismenettelystä luovutaan. Valvontatiedot tulevat julkisiksi.
Saimaalla on kuvattu ensimmäistä kertaa norppien ja kalojen käyttäytymistä PU-rysissä. Mikko Jokela Itä-Suomen kalatalousryhmästä kertoi norpalle turvallisten pyydysten kehittämishankkeesta. Kysymyksessä on ammattikalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoitteena on mahdollistaa ammattikalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla.
Edellisten lisäksi päivän aikana kuultiin esitelmät merimetsoista (Jari Raitaniemi, RKTL), Pro kalan toiminnasta (Katriina Partanen) ja kestävän kalatalouden prosesseista Saaristo- ja Selkämerellä (Kari Ranta-aho, Varsinais-Suomen ELY-keskus). Kaikki esitelmät liitetään kalakoulun www-sivulle kohtaan http://kalakoulu.fi/kehra-projekti.html Tavoitteena on saada esitelmät sivulle ennen hiihtoloman alkua.
Maria Saarinen
projektikoordinaattori, Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto
maria.saarinen@sampi.inet.fi, puh. 045 6722 688
KEHRA eli Kehittyvä Rannikkokalastus 2010 kehittää nimensä mukaisesti ammattikalastusta Saaristo- ja Selkämerellä. Hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun, ja sen haltija on Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto. Hankkeen rahoitus tulee EKTR:sta, ja omarahoitusvastuu on 10 %.