Pro Kala ry on kalan menekinedistämisyhdistys, joka tiedottaa, tuottaa erilaisia materiaaleja kuten reseptivihkoja ja tietopaketteja alasta sekä järjestää erilaisia tilaisuuksia, joissa koko toimiala voi kokoontua ja verkostoitua. Se on monen tuntema toimija, jonka historia on tiiviisti kytköksissä SAKL:iin.
Pro Kala ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 2004 toiminut Katriina Partanen kiteyttää SAKL:in merkityksen yhdistykselle yhdellä lauseella:
– Ilman Suomen Ammattikalastajaliittoa ei olisi Pro Kala ry:tä.
Vuonna 1990 käynnistettiin Merisilakka-projekti, jonka tarkoituksena oli silakan menekinedistäminen. Vuonna 1993 liitto päätti, että hanketta tulisi jatkaa Merisilakkayhdistyksenä, tullen saman vuoden joulukuussa kuitenkin siihen tulokseen, että yhdistyksen nimeksi tulisikin Kotimainen Kala ry.
– Merisilakka-projektin loputtua ammattikalastajat, kalakauppiasliitto ja alan yritykset katsoivat, että on tärkeä jatkaa menekinedistämistyötä ja ulottaa se silakan lisäksi myös muihin kotimaisiin kalalajeihin. Perustettiin siis Kotimainen Kala ry. Nimi muutettiin EU-jäsenyyden ja EU:n rakennerahastojen tultua käyttöön Pro Kala ry:ksi 2000-luvulla, koska kotimaisuuteen viittaavat ilmaukset oli kielletty, Partanen selittää.
Yhteistyö on jatkunut nykypäivään asti.
– Pro Kalan säännöissä todetaan, että kaksi yhdistyksen hallituksen jäsenistä valitaan SAKL:n piiristä. Kim Jordas on ollut hallituksessa yhdistyksen alusta saakka ja toimii tälläkin hetkellä yhdistyksen puheenjohtajana.
Kalastajat tietoa levittämässä
Pro Kalan ydintehtävänä on kalan menekinedistäminen. Partasesta on luontevaa, että tehtävää tekee yhdistys.
– Kalastajan tehtävänä on kalastaa, mutta kalastajien apua tietysti tarvitaan, kun haluamme kertoa kuluttajille ja päättäjille mistä ja miten kotimainen luonnonkala ruokapöytiin tulee.
Tietoa voi levittää monella tapaa. Yksi Pro Kalan markkinointiohjelman osista on toisenlaiseen työelämään tutustuminen -päivien järjestäminen.
– Tarjoamme virkamiehille tai muille toimialan henkilöille, jotka pääasiassa työskentelevät kirjoituspöydän ääressä, mahdollisuuden tutustua kalastuksen, kalankasvatuksen tai jalostuslaitoksen arkeen. Eniten kiinnostusta on ollut juuri kalastajan työtä kohtaan, ja aina olemme löytäneet kalastajan, jonka luo on päässyt vierailemaan.
Partanen ymmärtää, ettei tutustujan mukaan ottaminen ole välttämättä helppoa.
– Kaikki vierailulle haluavat eivät ehkä ymmärrä, että kalastusalus ei lähde Helsingin kauppatorilta yhdeksältä aamulla ja palaa ennen virka-ajan päättymistä. Kalastaja ei myöskään pysty tekemään ihan tavallista työpäivää samalla, kun esittelee työtään muille. Tästä huolimatta vierailut ovat olleet aina antoisia ja niitä on kehuttu. Kertomalla omasta työstään kalastajat lisäävät ymmärrystä alasta ja sen realiteeteista. Vastaavasti työn lomassa keskustellessa saattaa myös virkamiehen työnkuva avautua paremmin alan toimijoille.
Kalastajat ovat myös tavanneet koululuokkia tai vierailleet päiväkodeissa kertomassa ammatistaan ja sitä kautta ruoan alkuperästä.
– Tällainen oman työn ja kalan alkuperän esittely on äärettömän tärkeää ja arvokasta, Partanen toteaa.
Kultarannassa vierailulla
Pitkään yhteiseen historiaan mahtuu useita hienoja hetkiä. Partanen nostaa esimerkkinä kohokohdista vierailut tasavallan presidentti Sauli Niinistön luona.
– Ne ovat olleet mieleenpainuvia tapahtumia. Pro Kala on yhdessä SAKL:n ja Saaristomeren ammattikalastajien kanssa tavannut useampaan otteeseenkin presidenttiä.
Niinistö on ollut liiton kautta tutustumassa ammattikalastukseen: presidentti on ollut mukana kokemassa rysiä sekä perehtymässä rantanuottaukseen. Vedestä ruokapöytään -julkaisun valmistuttua se luovutettiin presidentille Kultarannassa.
– Se oli juhannuksen alla, ja veimme samalla presidentille juhannuskalat, joista hän oli todella ilahtunut. Niinistö on näissä tapaamisissa aina kertonut, että heillä syödään paljon kalaa, ja hän on vaikuttanut olevan alasta aidosti kiinnostunut.
Näin korkealta taholta tuleva samoin kuin kaikki muukin kiinnostus on kala-alalle suuri etu.
– Jos mietitään ammattikalastuksen nykytilaa ja sen haasteita, niin on erittäin hyvä, että tällaista kiinnostusta on ja ammatti ja sen elinvoimaisuuden säilyttäminen koetaan tärkeäksi. Pelkkä hyvä tahto ja kiinnostus eivät haasteita poista, mutta tilanne olisi vielä huonompi, jos niitäkään ei olisi, Partanen muistuttaa.
