Kalastajat ja hylkeenpyytäjät arvelevat, että hyljettä suojellaan sen söpöyden takia. Elinkeinojen turvaamiseksi kantaa pitäisi kuitenkin pudottaa.
Kalastajat vaativat, että Itämeren hyljekantaa karsitaan puoleen nykyisestä. Grönlannin inuiitit puolestaan kärsivät EU:n hyljetuotteiden myyntikiellosta.
Ahvenanmaan kalastajat ovat epätoivoisia, koska hylkeet syövät saalista suoraan verkoista. Ahvenanmaalaisten kalastajien puheenjohtajan Fredrik Lundbergin mukaan että hylkeet rohmuavat liki puolet saaliista.
Hylkeiden määrä on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut, kun taas kalastajien määrä on vähentynyt.
Grönlantilaiset hylkeenpyytäjät ovat puolestaan menettäneet 90 prosenttia hylkeennahan myynnistään, koska EU on kieltänyt hyljetuotteiden kaupallisen hyödyntämisen. Vaikka kielto ei koske inuiitteja, se on huonontanut hylkeennahan mainetta.
”Sekä kalastajat että me olemme kärsineet kovasti siitä, että eläintenoikeusjärjestöt ovat julistaneet hylkeen pyhäksi eläimeksi, jota pitää suojella mihin hintaan hyvänsä”, sanoo hylkeenpyytäjä Leif Fontaine Grönlannin Sisimiutista.
Hylkeiden myyntijärjestö Inuit Sila haluaa huomiota menetyksille, joita hylkeenpyynnin vastaiset kampanjat ja lait ovat aiheuttaneet arktisen väestön elinkeinoille.
Inuit Sila vaatii yhdessä Ahvenanmaan, Ruotsin Öölanti-Gotlannin sekä Tanskan Bornholmin kalastajajärjestöjen kanssa poliitikkoja laatimaan ”terveelle järjelle” perustuvia lakeja.
Sekä hylkeidenpyytäjät että kalastajat ennustavat, että ilman muutoksia kummatkin elinkeinot katoavat muutaman vuoden kuluessa.
Tahot ovat yhdessä julkaisseet raportin nimeltä ”Tilaa hylkeille ja ihmisille”, jossa vaaditaan, että Itämeren hyljekantaa vähennetään puoleen nykyisestä.
Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 4.12.2015