Kalan digijälki-hankeen aikana haetaan digitaalisia ratkaisuja kalan jäljitettävyyden tueksi kalastuksesta valvontaan saakka. Hankkeessa aihetta lähestytään toteamalla, että merialueen saalistietojen ilmoittaminen on monivaiheinen prosessi, joka sisältää useita ilmoituksia ja tietoa vastaanottavia tahoja. Nyt haetaan käyttäjälähtöisiä ratkaisuja kalatalouden jäljitettävyysprosessien digitalisoimiseksi tulevaisuutta varten, jotta Suomessa voidaan täyttää EU:n asettamat YKP:n mukaiset vaatimukset yhdellä sovelluksella. Tavoitteena on yhden luukun periaatteella luoda kalastajille yhteinen kanava sekä saalistietojen ilmoittamiselle, että jäljitettävyystietojen toimittamiselle. Hanke ei toteuta valmista sovellusta kalatalouteen, vaan selvittää, miten kokonaisuus tulisi ratkaista, jotta tietoa pystyttäisiin liikuttamaan koko arvoketjussa.
Naantalissa toteutettiin hankkeen työpaja teemalla merialueen ilmoitukset ja tulevaisuuden ratkaisut. Osallistujat, joita olivat alan toimijat koko sektorilta, tutustutettiin uuteen käyttöliittymäsuunnitelmaan. Hankkeen vetäjien kanssa käytiin keskustelua siitä, mihin suuntaan käyttöliittymää kehitetään ja millaisia lisäarvoa tuovia ominaisuuksia siihen tarvitaan. Samoin kiteytettiin merialueen tietojen ilmoittamisen prosesseja ja malleja, ja pohdittiin ratkaisuja, missä vaiheessa YKP-ensierän tunnus kannattaa luoda käytännön elämässä.
Suunnitelma oli ottanut askeleen eteenpäin edellisestä työpajasta, ja työkalut saalisilmoitusten tekemiseen sekä saalispäiväkirjan pitoon alkavat olla muodossaan. Keskustelua käytiinkin lähinnä standardien luomisesta niin, että merkinnät täyttäisivät YKP:n vaatimukset ja toimisivat myös yhteensopivasti jalostuksen, että tukkukaupan nykyisten järjestelmien kanssa.
Yhteensovittamisen haasteet ovat edelleen haasteena ja erilaisia ilmoitusten tunnusten merkintämalleja oli esillä. Tilaisuuteen osallistunut ylitarkastaja Jussi Peusa, Ruokavirasto, totesi, että tätä sovellustyötä tehdään alaa varten, ei viranomaisia, vaikka hän näki asiassa myös synergiaetuja. Hänen mukaansa ei ole tarkkaa muotoa sille, miten esimerkiksi ensierän tunnus tehdään tai miten ilmoituksen koodi rakentuu kunhan ne johtavat yksilöitäviin tietoihin, jotka ovat säädösten mukaisia.
Edelleen jäi auki, missä vaiheessa esierän muodostaminen ja minkälaisella tunnuksella se tehdään. Kaupan ja jalostuksen osalta yhteensovittamista tehdään omissa työryhmissä, ja aika näyttää, syntyykö kalan arvoketjuun yhtenäinen merkintätapa, joka toimisi kalastajilta kaupan tiskille saakka. Keskustelu oli kuitenkin vilkasta ja asioita pyrittiin ratkaisemaan yhteistyöllä, vaikka läpimurtoa ei vielä syntynytkään. Hankkeen loppuraportti on luvassa tämän vuoden aikana.
