Esimerkkipäivä Helsingissä marketin kalatiskillä: turska on kahdeksan päivää sitten kalastettua, kampela ja hauki seitsemän päivää vanhoja ja nieriä kuusi. Ahven ja kuha ovat viiden päivän ikäisiä.
Tilanne on tavallinen, ja jos säilytys ja käsittely on tehty oikein, aivan säännösten mukainen. Monen mielestä peruskauppojen kalan tuoreudessa ja laadussa olisi silti parantamista.
”Lohta voi usein vielä jotenkin ostaa, kun sitä menee tasaisesti kaupoissa. Mutta ongelma on vähän, että aina kun haistaa jotakin vaaleaa kalaa, niin se haisee aivan vanhalta”, sanoo vuoden ravintolaksi valitun helsinkiläisen Murun kokki Henri Alén.
Hänen mielestään useat kalat säilyvät laadukkaina enimmillään viisi päivää ja ovat parhaimmillaan toisena päivänä kalastuksesta. Kaikki on kuitenkin kiinni käsittelystä ja kylmäketjun toimivuudesta, Alén sanoo.
Myytävän kalan laatu nousee esiin tasaisin väliajoin, kun kuntien elintarvikeviranomaiset puuttuvat asiaan.
Viimeksi kesällä Jyväskylän kaupunki tarkasti myytävän kalan mikrobiologisen laadun 26 liikkeestä ja sadasta eri näytteestä. 23 näytteistä oli huonoja, eli bakteerikanta oli selvästi kasvanut. 21 näytettä oli välttäviä mutta syömäkelpoisia ja 56 hyviä.
Viisi kalanäytettä oli täysin pilaantuneita ja kolmessa ulkonäkö ja haju olivat selvästi heikentyneet, kertoo terveystarkastaja Rauni Kunnela.
Pääkaupunkiseudulla myös käsittelylaitokset ja hallikaupan kattava tarkastus tehtiin viimeksi 2010, ja tulokset olivat vastaavat.
Viranomaiset totesivat tuolloin, että kalalle annetaan usein liian pitkiä myyntiaikoja, sillä kalan käsittelyhygienia ei ole riittävä pitkien myyntiaikojen tukemiseksi.
”Voi olla hyvä idea, että myyntiaikoja mietitään uudelleen. Tärkeintä olisi kuitenkin varmistaa, että kylmäketju aina kalastajalta kauppaan on kunnossa”, Kunnela sanoo.
Valtaosan kalasta myyvät suuret keskusliikkeet ovat nyt ryhtyneet itse toimiin parantaakseen kalan tuoreutta.
Suurimman ketjun, S-ryhmän valikoimajohtaja Ilkka Alarotu painottaa, että pilaantunutta kalaa ei pitäisi löytyä myymälöistä. ”Kysymys on, voisiko kala olla vielä tuoreempaa ja voisimmeko toimia paremmin. Vastaus on kyllä.”
S-ryhmässä aiotaan esimerkiksi oikoa kuljetusreittejä niin, ettei kala kulje keskusvaraston kautta vaan se toimitetaan lyhintä reittiä kauppoihin. Myös myyntiaikaa kaupassa on tarkoitus jatkossa lyhentää verrattuna aikaan, jonka toimittajat kalalle antavat.
Luonnonkalojen kaupassa ketjun sujuvuus on hankalampaa kuin kasvatetun kalan kohdalla. Kalan saatavuus vaihtelee, kalastajat ovat kaukana toisistaan ja paikallisia jalostajia on rajallisesti.
S-ryhmän alueosuuskaupat etsivätkin pitkin Suomea toimittajia ja kalastajia, joiden saaliin ne voivat sitoutua ostamaan. Keskolla on käynnissä vastaava alueellisten toimittajien haalinta.
Alarodun mukaan ajatus on laajentaa kalavalikoimaa ja toisaalta totuttaa kuluttajat siihen, että päivän tuoretta kalaa myydään saatavuuden mukaan.
”Kuluttajille pitää vain pystyä kertomaan rehellisesti, että miksi joka päivä ei ole luonnonkalaa saatavana.”
Lähde: HS 26.10.2012