Suomalaisten asenne kalansyöntiin on kohenemassa. Vuosittain jokainen suomalainen syö fileiksi laskettuna noin 16 kiloa kalaa. Kalan syömistä kannattaa lähteä lisäämään fileistä, sillä niissä ruodot eivät jää herkimpienkään kurkkuun kiinni, vinkkaa kalakauppias.

Suomalaisten kalansyönti on tasaisessa nousussa. Pro Kala -yhdistyksen mukaan vuosittain suomalaiset syövät noin 16 kiloa kalaa jokaista suomalaista kohden fileiksi laskettuna.

Myös kaupan kalatiskillä nousu näkyy, kertoo palvelutiskiyrittäjä Sami Äijänen Seinäjoen Minimanista. Suurin piikki kalanmyynnissä näkyy viikonloppuina, jolloin yleensä syödään vähän paremmin.

– Toivoisin, että kalan syöminen ei olisi vain viikonlopputrendi. Kalaa saisi syödä enemmänkin kuin kahtena päivänä viikossa. Ruokasuositukset ovat mitä ovat, mutta lisää kalaa suomalaisiin ruokapöytiin, Äijänen rohkaisee.

Kalan monipuolinen käyttö tuottaa vielä suomalaisille päänvaivaa. Yleisimmin kalapakettiin sujautetaan edelleen norjalaista lohta.

Kotimaisista kaloista Pohjanmaan rannikolla myydään etenkin silakkaa ja silakkafileitä sekä kuha- ja ahvenfileitä. Sisämaahan tultaessa kala vaihtuu helposti muikkuun.

Kalan käyttöä ei ainakaan estä sen saatavuus. Kotimaista kalaa saa melko tasaisesti läpi vuoden. Vain kesäisin kuhan ja luonnonsiian saatavuudessa on pieni katkos, samoin silakassa sen pyyntikiellon aikana.

Suomalaisilla on ruotokammo

Sami Äijänen rohkaisee suomalaisia lisäämään kalan käyttöä etenkin helppojen kalafileiden avulla. Valmiina fileinä saa niin ahventa, kuhaa, siikaa kuin haukeakin.

– Kaikki ovat a´la carte -tason ruokakaloja eli niitä suosittelen todella lämpimästi. Hyviä ja terveellisiä, Suomen puhtaista järvistä ja merestä pyydettyjä luonnonkaloja.

Etenkin hauki on Äijäsen mukaan aliarvostettu ruokapöydässä. Käytön tekee hankalaksi kalan Y-ruoto, mutta kalapihveihin ja -pulliin hauki on ehdoton valinta.

– Ja pienemmät fileet kun paistaa voissa ja maustaa suolalla ja valkopippurilla – todella hyvä ruokakala!

Suomalaisilla on Äijäsen mukaan ehdottomasti ruotokammo. Tämä näkyy myös lohta ostettaessa.

– Halutaan se pyrstöpala, vaikka ilmoitetaan että lohifile on ruodoton.

Äijäsen mukaan ruotoja on turha pelätä. Mitä pienempi filee, sitä pienempi on myös ruoto.

– Paistaessa ja keitoissa ruodot pehmenevät niin paljon, ettei niitä huomaa.

Ruodot saa helposti poistettua nyppimällä tai tekemällä pienen viillon fileeseen.

– Ja jos joku pieni ruoto tarttuu kurkkuun, vähän pullaa tai ruisleipää päälle, siitä se lähtee.

Lähde: Yle 18.10.2015

SAKL kommentti: Silakan osalta ei ole yleistä kalastuskieltoa kesäisin. Kyseessä on citylegendasta. Kalastuskieltoja asetetaan ainoastaan silloin kun kiintiötilanne sen vaatii. Esimerkiksi kesällä 2015 ei Pohjanlahdella ollut kalastuskieltoa.