Kalaruuat ovat tärkeä osa monen suomalaisen ruokavaliota, ja niillä on erityinen rooli myös kesäisissä kattauksissa. Veden elävistä valmistetut ruokalajit sopivat uusien perunoiden kanssa tarjottavaksi ja toimivat myös kesäisissä kokkausolosuhteissa, kuten mökillä.
Vapaa-ajan kalastaja voi hankkia kalaa pöytään myös omin avuin, mutta yleisempää on poimia kalatuotteet ostoskoriin kaupan hyllyltä. Suomalaisista jopa 94 prosenttia syö kalaa, ja sitä kuluu fileepainoksi laskettuna noin 15 kiloa henkeä kohden.
– Ammattimaista kalanjalostusta todella tarvitaan, jotta kalaa on kuluttajien saatavilla kysynnän mukaisesti. Suomessa toimivat kalateollisuuden yritykset huolehtivat, että kala päätyy oikeassa muodossa kalastajilta tai kasvattajilta kauppoihin, suurkeittiöihin ja ravintoloihin, toteaa Kalateollisuusyhdistyksen asiamies Anna Vainikainen.
Suomessa päätoimialanaan kalaa jalostavia tai kalan tukkukauppaa harjoittavia yrityksiä on runsaat 200. Näiden yritysten työllistävyys on noin 900 henkilötyövuotta.
Oikein käsiteltynä, kuljetettuna ja pakattuna kala säilyy myyntipisteisistä keittiöihin ja lautasille asti. Kalaa jalostavissa yrityksissä valmistetaan niin käyttövalmiita tuotteita kuin puolivalmisteitakin – syöjien toiveiden mukaan.
Kotimainen kalateollisuus tarvitsee myös tuotua raaka-ainetta
Suomalaiset suosivat mielellään kotimaista kalaa ja kalan kotimaisuus onkin kaupassa myyntivaltti. Toiminnan kannattavuuden säilyttämiseksi ja kysyntään vastaamiseksi suomalaisissa kalanjalostusyrityksissä turvaudutaan kuitenkin kotimaisen kalan lisäksi myös tuontikalaan.
– Tuontikalalla varmistetaan toimitusvarmuus ympäri vuoden, ja tuotu kala myös täydentää saatavilla olevaa kotimaista kalavalikoimaa, kertoo Vainikainen.
– Kalaruuan ystävän on tärkeintä muistaa, että kalan syöminen mahdollisimman monipuolisesti on terveellinen valinta, Vainikainen vinkkaa.
Kotimaisen kalan saatavuuteen vaikuttavat ammattikalastajien määrän vähentymisen ohella muun muassa logistiset seikat kuten raaka-ainevirtojen yhdistäminen. Lisäksi kaupallisia pyydettäviä kalalajeja on vain muutama, ja näillä lajeilla on ajallisesti rajoitetut sesongit ja vaihtelevat saalismäärät. Kalanviljelyä puolestaan rajoittavat kalankasvatukseen liittyvät lupakäytännöt.
Vainikaisen mukaan näihin haasteisiin etsitään kuitenkin parhaillaan ratkaisuja.
– Elinkeinokalatalous on osa biotaloutta ja sinisen biotalouden edistämiseksi on käynnissä erilaisia toimenpiteitä. Ne suuntautuvat muun muassa kalankasvatuksen lupakäytäntöjen sujuvoittamiseen ja uusien kasvatettavien lajien ja kasvatusmenetelmien, kuten kiertovesikasvatuksen käyttöönottoon. Lisäksi vuosina 2014 – 2020 panostetaan kalaraaka-aineen saatavuuden parantamiseen jäsenmaissa EU-rahoituksella, hän päättää.
Lue suomalaisesta elinkeinokalataloudesta Pro Kala ry:n Vedestä ruokapöytään -esitteestä (pdf).
kuva: Pro Kala
Lähde: ETL Viestintä 17.6.2016
