Vuonna 2019 jalosteiden raaka-aineena käytetystä kalasta 45 miljoonaa kiloa oli kotimaista ja lähes 31 miljoonaa kiloa ulkomailta tuotua. Kokonaismäärä, 76 miljoonaa kiloa, oli noin kolme miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2017.

Kotimaisen kalan määrä pieneni kuusi miljoonaa kiloa ja ulkomaita tuodun kalan määrä kasvoi kaksi miljoonaa kiloa vuoteen 2017 verrattuna.

– Muutos johtui lähinnä tilastointitavan muutoksesta. Suomalaisten yritysten Ruotsissa kasvattama kirjolohi laskettiin aikaisemmasta poiketen tuontikalaksi, yliaktuaari Pentti Moilanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.

Lohen jalostus väheni hieman

Norjalaisen lohen jalostusmäärä pieneni vuoteen 2017 verrattuna hieman yli kaksi miljoonaa kiloa, 22,4 miljoonaan kiloon.

Silakkaa ja kilohailia pakastettiin vientiin 23 miljoonaa kiloa. Muiksi pakasteiksi ja tuorevalmisteiksi jalostettiin kotimaista kalaa yli 15 miljoonaa kiloa ja ulkomailta tuotua kalaa lähes 22 miljoonaa kiloa. Pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin käytettiin 14 miljoonaa kiloa kalaa, josta 40 prosenttia oli kotimaista.

Silakan ohella jalostusteollisuudessa käytettiin eniten lohta, kirjolohta ja siikaa. Näiden neljän lajin osuus kaikesta kalaraaka-aineesta oli 95 prosenttia.

Kalan jalostaminen on keskittynyt

Kalaa jalostaneita yrityksiä oli 124, joista yli puoli miljoona kiloa jalostaneita oli 19. Nämä isoimmat yritykset jalostivat 94 prosenttia koko jalostetun kalan määrästä.

Kalajalosteiden tuotantotilastoa varten tiedot kerätään joka toinen vuosi päätoimisilta kalanjalostus- ja kalatukkuyrityksiltä sekä sellaisilta muiden toimialojen yrityksiltä, joiden voidaan arvioida taustatietojen perusteella jalostaneen kalaa.

Lue lisää tilastosta: Kalajalosteiden tuotanto

Lähde: Luke 16.11.2020