Maatalouden ravinteiden valumista Itämereen yritetään hillitä monin keinoin. Tulokset antavat kuitenkin odottaa itseään. Esimerkiksi lannoittamisen vähentäminen ei juuri näy Saaristomereen ja Suomenlahteen kulkeutuvan fosforin ja typen määrässä.
Itämereen valuu edelleen ravinteita pelastusyrityksistä huolimatta. Vaikka lannoittamista on vähennetty, se ei juurikaan näy Itämeren ravinteiden määrässä.
Suomen peltomaassa on typpeä ja fosforia kymmeniä prosentteja vähemmän kuin 1900-luvun puolivälissä, koska keinolannoitteita käytetään nyt säästeliäämmin. Siitä huolimatta Suomenlahteen ja Saaristomereen kulkeutuu jokivesien mukana suunnilleen yhtä paljon ravinteita kuin ennenkin. Ongelma on vaikea, mutta ratkaisuja haetaan. Niitä etsitään esimerkiksi nauvolaisella saaritilalla, jota suku on viljellyt 1600-luvulta saakka.
– Kaikki pellot ovat kasvipeitteisiä läpi vuoden, viljanpuinnin jälkeen jätetään sängelle ja muokataan vasta keväällä ennen kylvöä, että eroosio saadaan pidettyä kurissa, ettei lähde maa rankkasateiden mukana valumaan, selittää nauvolainen maanviljelijä Johan Åberg käytössä olevia menetelmiä.
Tilalla myös kokeillaan kipsin ajamista pellolle fosforia sitomaan, jätetään suojavyöhykkeitä rannoille ja pidetään pellot hyvässä kasvukunnossa. Työ on hidasta, sillä peltomaassa on jäljellä fosforia, vaikkei sitä olisi lisätty enää vuosiin.
Vaikka tehdään kaikki toimet, niin nopeita tuloksia tuntuu olevan aika vaikea saavuttaa.
– Vaikka tehdään kaikki toimet ohjeiden ja parhaimman tiedon mukaan, niin nopeita tuloksia tuntuu olevan aika vaikea saavuttaa. Kestää vuosia ennen kuin fosforitasot muuttuvat maassa, Åberg sanoo.
Viljelijöiden tekemiset tarkassa seurannassa
Ruokaa tuottavalla Raisio-yhtymällä on runsaasti tietoa sopimusviljelijöidensä tekemisistä: paljonko siemeniä, lannotteita ja dieseliä he ovat käyttäneet, miten muokanneet peltoa, kuinka hyvää satoa on tullut. Raisio on kehittänyt laskentamallin, jonka avulla viljelijät voivat suunnitella työtään.
– Viljelijät saavat lohkokohtaiset tiedot eli kuinka hyvin sille lohkolle annetut ravinteet on saatu talteen sadon muodossa, sanoo Raisio Oyj:n johtaja Pasi Lähdetie.
Hallitus on sitoutunut puhdistamaan Saaristomeren
Itämeri-huippukokouksessa kaksi vuotta sitten Suomen hallitus sitoutui puhdistamaan Saaristomeren hyvään kuntoon kymmenessä vuodessa sekä tekemään Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaan. Ympäristöministeriö jakaa tänä vuonna kolme miljoonaa euroa ravinnekierrätyksen kehittelijöille.
– Esimerkiksi tällaisia, jotka edistävät lannan käyttöä, lannan kierrätystä kotieläintiloilta kasvinviljelytiloille, erilaisia tekniikoita, joilla ravinteita voidaan kerätä vesistöistä. Pyritään puuttumaan ravinteiden määrään, joka joutuu vesistöön, mutta myös siihen, että erilaisilla menetelmillä, kuten poistokalastuksella tai ruovikon niitolla voidaan jo kerätä niitä ravinteita sieltä vesistöstä pois, sanoo ympäristöministeriön ympäristöneuvos Tarja Haaranen.
Lähde: Yle Uutiset 14.7.2012