Itämereltä pyydetyt silakat sisältävät yhä vähemmän ympäristömyrkyiksi määriteltyjä dioksiineja ja PCB-yhdisteitä, selviää tuoreista mittaustuloksista. Pitoisuudet ovat pienentyneet jopa 80 % viimeisten 40 vuoden aikana.
Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden päästöjä on rajoitettu voimakkaasti kansainvälisin sopimuksin ja rajoituksin, mikä näkyy nyt viiveellä mittaustuloksissa. Tilanteen seuraaminen on tärkeää, koska silakka on kaupallisen kalastuksen tärkein kalalaji Suomessa.
Kalan syömisestä terveyshyötyjä – kotimaista kalaa kannattaa suosia
Vaikka Itämeren silakat yhä sisältävät pieniä määriä dioksiineja, ne ovat kuitenkin terveellistä ruokaa. Pienet ja nuoret silakat sisältävät vähemmän ympäristömyrkkyjä, kuin suuret ja vanhat. Nykyään yhä suuremmat ruokasilakat alittavat EU:n kaloille ja kalatuotteille asettamat raja-arvot.
”Ruokaviraston suosituksia noudattaen kotimaista kalaa voi syödä turvallisesti. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kalan syöminen ehkäisee muun muassa sydän- ja verisuonitauteja”, kertoo THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.
Silakan vienti helpottuu
Mittaustulokset ovat osa Kalakas- ja Tukala-hankkeita, joissa selvitettiin Selkämeren silakan dioksiini- ja PCB-pitoisuuksia vuosina 2016-2019. Kalakas-hankkeessa myös laadittiin malli, jonka avulla on mahdollista ennustaa pitoisuuksien laskua eri silakan kokoluokissa tästä eteenpäin.
”Tällä hetkellä alle 19-senttinen silakka alittaa EU:n raja-arvot ja vaikuttaa todennäköiseltä, että muutaman vuoden kuluttua myös alle 21-senttinen. Tämä on merkittävä muutos, koska nyt yli 17 sentin mittainen silakka on EU lainsäädännössä dioksiinien takia vientiin kelpaamatonta. Tämä tarkoittaa yli 30:tä prosenttia Selkämeren silakkasaaliista”, kertoo erikoistutkija Panu Rantakokko.
Kalakas-tutkimushankkeessa olivat mukana Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL), Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Kemiönsaaressa sijaitseva kalajauhotehdas Ab Salmonfarm Oy. Hanketta rahoitti Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelma.
Lisätietoja
Hannu Kiviranta
tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
p. 029 524 6361
etunimi.sukunimi@thl.fi
Panu Rantakokko
erikoistutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
p. 029 524 6395
etunimi.sukunimi@thl.fi
