SAKL lausui 13.7. MMM:n asetusluonnoksesta koskien itämeren norpan metsästystä alueellisen kiintiön nojalla metsästysvuonna 2021-2022.
SAKL toteaa lausunnossaan muun muassa, että hylje on selkeästi merkittävin rannikkokalastuksen toimintaa ja kotimaisen kalan tarjontaa haittaava tekijä. Jos ei hyljeongelmaan saada kestävää ratkaisua, ovat suunnitelmat kotimaisen luonnonkalan lisäämiseksi (Marinin hallitusohjelmassa oleva kotimaisen kalan edistämisohjelma) lähinnä tyhjää puhetta pyydetyn merikalan osalta.
Ministeriön perustelumuistio kuvaa hyvin kattavasti ja asiallisesti norpan vaikutuksia kalastuselinkeinoon ja kalastoon Perämerellä. SAKL toteaa kuitenkin, että norppa on lisääntynyt myös Selkämerellä ja vaikuttaa sen alueen kalastukseen haitallisesti.
SAKL kannattaa ministeriön esittämää alueellista kiintiötä (375 kappaletta) Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella vaikkakin esitetty kiintiö on täysin riittämätön ottaen huomioon tiedot norppakannan koosta (yli 20 000). Kiintiön kokoa tulisi kaksinkertaistaa ja metsästystä tehostettava kaikin keinoin, esimerkiksi rahallisella tuella.
Muistiossa todetaan, että EU:n hyljetuoteasetuksen lamaannuttamaa kiinnostusta hylkeenmetsästykseen tulisi lieventää nykyisiä merellisiä luonnonsuojelualueita koskevia rauhoitussäännöksiä sekä sallia hylkeiden metsästys suunnitteilla olevissa suojelualueiden laajennus- ja perustamishankkeissa Selkämeren kansallispuiston tapaan. SAKL kannattaa ministeriön esitystä. Vaikkakin hyljetuoteasetuksen muuttaminen EU:ssa on haasteellinen tehtävä, tulisi Suomen edelleen jatkettava työtä asian edistämiseksi.
SAKL kiirehtii myös Itämeren hyljekantoja koskevaa hoitosuunnitelman valmistelua ja hyväksyntää. Hoitosuunnitelma tulisi lopulta saada valmiiksi. Suunnitelmassa tulisi tehokkaammin huomioida kalastus- ja kalankasvatuselinkeinojen tarpeet sekä kalakantojen kestävyys ja hyvinvointi.
Lähde: SAKL 13.7.2021
