SAKL BSAC Hki 2015

Itämeren neuvoa-antavan komitean, BSAC:n kaksiosainen kokous oli tällä kertaa Suomessa ja Helsingissä. Paikalla oli noin neljäkymmentä varsinaista kokousedustajaa ja tarkkailijaa. Päivän ensimmäinen kokous alkoi heti aamulla ja oli toimeenpanevan komitean eli Ex Comin istunto. Puheenjohtajana toimi ruotsalainen Reine J. Johansson ja kokous valmisteli lähinnä organisaation toimiin liittyviä asioita kuten budjettia ja henkilöasioita jotka sitten esiteltäisiin yleiskokoukselle.

Kokous totesi että suunnitellut tehtävät on hoidettu ja budjetissa on pysytty hyvin. BSAC:n sihteeri Sally Clink esitteli seikkaperäisesti eri momenttien sisältöä mikä korosti toimintatapojen läpinäkyvyyttä. EU-komissio on työn merkittävä rahoittaja ja jotta Kööpenhaminassa päämajaansa pitävä BSAC voisi toimia sujuvasti, on niin jäsenmaksujen kuin budjetinkin oltava ajallaan jotta maksuliikenne toimisi, korosti Clink.

Kokous kuuli myös työryhmien puheenjohtajien raportit. Tanskalainen Michael Andersen kertoi pelagisen ryhmän kohdalta, että varsinaista kirjallista raporttia ei syntynyt eikä siis kirjettä komissioille koska yhtä yhteistä lopputulosta ei saatu aikaan. Ryhmä ei päässyt käsitykseen, mitä komissio halusi ja mihin suuntaan työtä viedään. Tyypillisesti monien intressien yhteensovittaminen ei tuottanut yhtä lopputulosta vaikka Andersenin mukaan riitaa ei ollut, keskustelu oli hyvää, mutta puheenjohtaja ei saanut enempää keskustelusta irti. Prosessi on kesken ja saattaa vaatia useimpia kokouksia.

Kokouksessa tuli myös esille, että lohityöryhmä ei ole kokoontunut vuoden 2012 jälkeen. Tuolloin sen ruotsalainen puheenjohtaja erotessaan katsoi, ettei edellytyksiä jatkamiselle ollut. Lohityöryhmä on kuitenkin puheenjohtajan mukaan sisällytetty toimintasuunnitelmaan.

Etenkin suomalaisia ja ruotsalaisia kiinnostavassa asiassa ehdotettiin järjestettäväksi ensi syksyksi kokous, jossa olisi muutama keskeinen asia agendalla ja sitten katsottaisiin onko

edellytyksiä jatkaa ryhmätyötä. Ajatusta kannattivat liiton ohella niin Kalatalouden Keskusliiton Vesa Karttunen kuin Suomen Luonnonsuojeluliiton Tapani Veistola. Ympäristöjärjestöt tukivat edelleen ajatusta joten jollain aikataululla tällainen kokous järjestetään. ICES:n asiantuntijaa tullaan pyytämään paikalle alustamaan.

Puheenjohtajiston valinnoissa ehdotettiin ja kannatettiin nykyisiä henkilöitä eli EX Ex Comin puheenjohtajana jatkaa Johansson ja yleiskokouksen kunniapuheenjohtaja on puolalainen Steve Karnicki seuraavan kolmivuotiskauden.

Loppuohjelmanumerona HELCOM:in Ulla Li Zweifel esitteli järjestönsä tehtäviä ja projekteja. Tänä vuonna on aloittamassa uusi kalastusryhmä ja aihe kiinnosti myös kokousedustajia. Puheenvuoroissa todettiin että HELCOM ei ole huomioinut kalastajia ja eikä BSAC:n välittämiä tietoja, ja raportit on monin osin ammuttu alas, kuten Andersen asian ilmaisi. Kokous esitti, että BSAC tarjoaa aktiivisesti apuaan tulevaan työhön ja osallistuu tulevaan kalastusryhmään.

Yleiskokous 

SAKL BSAC Hki 2015-2

 

Yleiskokous alkoi MMM:n luonnonvaraosaston ylijohtajan Juha Ojalan avaussanoilla. Ojala toivotti kaikki tervetulleiksi ja kertoi heti ministeriönsä mottona ajatuksen vähemmän rajoituksia, enemmän innovaatioita ja enemmän yrittäjiä. Hän esitteli kokoukselle Suomen yleiset kalataloustavoitteet ja tämä sai aikaiseksi useita kysymyksiä ja tyytyväisiä nyökyttelyjä.

Ex Comin puheenjohtaja Reine J. Johansson esitteli yleiskokoukselle laajan katsauksen kuluneen vuoden sekä myös aamupäivän kokouksen annista. Hän kertoi että nyt olemme

kymmenennessä kokouksessa. Töitä on tehty ja jotain saatu aikaiseksikin. Kalastuksen säätelytoimien ohjaus, kuten turskan kohdalla on tapahtunut, ovat palvelleet niin hallintoa kuin elinkeinoakin. Uuden yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) aikana hallinnointi ehkä saavuttaa muotonsa eli eteenpäin mennään.

Johanssonin näkemyksen mukaan BSAC on myös ollut aloitteellinen. Erilaisten teknisten sopimisten kautta on pysytty vaikuttamaan sääntöihin niin että ne vastaavat hyvin kaikkien tarpeita. Tästä ovat esimerkkeinä BACOMA ja poisheittokiellon yksityiskohdat. Hänen mukaansa elinkeinoa ei voi pitää vastuussa systeemistä joka ei toimi. Kun monivuotiset ohjausohjelmat käynnistyvät, on tehtävä töitä läpinäkyvästi että asiat toimivat. Koordinaatiota täytyy lisätä, eikä päällekkäisyyttä ja byrokratiaa. Tämä vaatii oikeat henkilöt huolehtimaan prosesseista ja tämä täytyy olla seuraavien vuosien tavoitteena.

Johansson ei ollut kuitenkaan täysin tyytyväinen siihen mitä on saatu aikaan. Hän oli työn alussa toiveikas, mutta nyt on opittava virheistä ja kehitettävät keskustelua ja jatkettava edelleen avoimempaan suuntaan. Nyt olemme kuitenkin kuultuna komissiossa ja keskustelemme EU – tasolla Itämeren asioista. Kehitystäkin on tapahtunut. Meillä on komissiossa sateenvarjo mutta ei vielä siipiä, luonnehti Johansson. ICES:n kanssa on myös syytä jatkaa yhteisiä neuvonpitoja. Vaikka emme saaneet aikaan yhteistä ohjelmaehdotusta, saimme kuitenkin yhteisymmärryksessä esitettyä kysymykseen tiedonannon laadusta. Toiminta työryhmissä on niin hyvää kuin henkilöt jotka niissä istuvat, muistutti Johansson.

Michael Andersen esitteli myös yleiskokoukselle työryhmiensä tilanteen. Neljä yhteistä tapaamista on ollut ja erillisiä työryhmien omia tapaamisia ei pidetty koska katsoin että yhteistyö on parempi ja tehokkaampi tapa, linjasi Andersson. Konsensusajatus ei aina toimi päätösten suhteen koska pienetkin muutokset saattavat jäädä voimaan vuosiksi mikä on erittäin hankalaa kalastusyritysten kanalta. Elinkeino on tästä syystä varpaillaan. Sihteeristö ja työryhmät ovat työskennelleet hyvin ja asiat pidetty tiukasti Kööpenhaminan kontrollissa.

Kokousta seuraamassa olleet MMM:n Orian Bondestam ja Risto Lampinen kertoivat että näiden organisaatioiden työllä on saatu asioita eteenpäin ja työtä tulee jatkaa. Ministeriön edustajilta kysyttiin vielä erikseen käsitystä siitä, pitäisikö BSAC ja BALTFISH yhdistää, mutta vastaus oli yksiselitteinen: organisaatioiden yhdistämiseen ole tarvetta.

Kokous hyväksyi Ex Comin esittämät henkilöt uudelle kaudelle ja totesi että organisaatioita on nyt kalastussektorilta mukana viisitoista ja muista intressiryhmiä yhdeksän. Ammattikalastajaliiton edustajana on toiminut Markku Saiha ja hänen paikalleen tulee jatkossa kalastaja Sami Veneranta.

Uutisia suolapulssista

Itämereen viime talvena tullut suolapulssi on mega event, kertoi tohtori Michaell Naumann Baltic Sea Recearch- instituutista Saksasta. Hän esitteli kiinnostuneelle yleisölle tuoreita tietoja viime kuukausien mittausten tuloksista Itämerellä.

Itämeren suolapitoisuuksia on mitattu 1880 alkaen ja vuonna 1951 (5.17 Gt) on ollut suurin mutta nyt tuli vettä siitä lähes puolet, kolmanneksi suurin purkaus kautta aikojen 3.98 Gt). Puolentoista kuukauden ajan virtasi suolaista vettä kohti Itämerta.

Mittausmatkoja tehdään viidesti vuodessa. Ennakkotietoina Naumann kertoi, että Bornholmin syvänne jo palautunut ja suolainen sekä hapellinen vesi kulkee kohti pohjoista. Gotlannin syvänteissä nähdään jo hapettuneita alueita paikoissa joissa ei ennen pulssia ollut yhtään happea. Tilanne vaikuttaa paremmalta kuin vuonna 1993 jolloin oli edellinen suuri pulssi.

Naumann kertoi myös että seurantatyötä jatketaan kuukausittain. Toukokuun lopulla Itämeren alueen tutkijat ovat koolla ja tapaamisessa yhdistetään kaikkien tahojen tiedot. Raportti ei ole vielä julkista tietoa koska eri tahoilla on kilpailua julkistaa näitä hyviä uutisia. Positiivinen jakso voi tutkijan mukaan olla yli kolme vuotta jonka verran edellisellä kerralla hapetuksen vaikutus näkyi tilastoissa.

SAKL BSAC Hki 2015-3