Itämeren alueen hallilaskennoissa tavattiin viime keväänä lähes 30 000 hallia. Kannan kasvu on 2000-luvun puolivälistä alkaen painottunut Keski-Ruotsin saaristoon. Toisella hallien karvanvaihdon ydinalueista, Suomen lounaissaaristossa, kasvua ei ole tuon jälkeen enää tapahtunut. Laskenta-ajan sääolosuhteet olivat vaihtelevia, mikä saattoi osaltaan vaikuttaa laskentatulokseen. Suomen alueen laskennoista vastasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
Hallien laskentakanta eli laskennoissa nähtyjen hallien määrä on kasvanut 2000-luvun alun noin 10 000:sta nykyiseen lähes 30 000 eläimeen. Kahdenkymmenentuhannen raja saavutettiin vuonna 2006.
Hallien karvanvaihtoaikaisen esiintymisen ydinalue on edelleen Itämeren pääaltaan pohjoisreunalla Keski-Ruotsin saaristossa ja Suomen lounaissaaristossa. Laskentakanta on kasvanut Keski-Ruotsin saaristossa tasaisesti koko 2000-luvun, kun taas Suomen puolella kasvua ei ole tapahtunut enää viime vuosikymmenen puolenvälin jälkeen. Myös Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa on ollut selvää kasvua, mutta siellä laskettujen eläinten osuus kokonaislaskentakannasta on vielä varsin pieni. Laskenta-ajankohdan tilanteen perusteella ei kuitenkaan voida vetää suoria johtopäätöksiä hallien jakautumisesta eri merialueille muina vuodenaikoina.
Laskennat tehdään touko-kesäkuun vaihteessa pääasiassa lentolaskentoina koko hallien säännöllisen esiintymisen alueella. Karvanvaihdon takia hylkeet makailevat tällöin runsaslukuisimmin näkösällä luodoilla tai viimeisillä jäillä. Osa hylkeistä on kuitenkin parhaissakin oloissa vedessä laskennan tavoittamattomissa, mutta vuodesta toiseen samalla tavalla toistettuna tulokset kuvaavat hyvin kannan koon kehityssuunnan. Kaikki laskenta-alueet käydään läpi kahden viikon sisällä, jotta eläinten mahdollisista siirtymisistä aiheutuva virhe laskentatulokseen olisi mahdollisimman pieni. Karvanvaihtoaikaisen esiintymisalueen luodoilta lasketaan hallit tänä aikana 2-3 kertaa ja kultakin alueelta suurin päiväsumma otetaan huomioon laskentakantaa määritettäessä.
Vuoden 2013 laskennat tehtiin 20.5.–2.6. Ydinalueiden (Viro, Keski-Ruotsi ja Suomen lounaissaaristo ml. Ahvenanmaa) osalta tulos perustuu 27.5.–2.6. tehtyihin lentolaskentoihin. Kevään laskentaolosuhteet olivat säiden puolesta vaihtelevat. Erityisesti laskennan alussa sumut haittasivat laskentaa hallien esiintymisen ydinalueella. Lisäksi Perämerellä oli jäitä vielä varsin myöhään, mikä saattoi vaikuttaa nähtyjen hallien määrään. Perämerellä karvanvaihdossa nähtävien hallien osuus koko laskentakannasta on kuitenkin vain muutaman prosentin luokkaa. Jakson lopulla laskentapäiviksi pystyttiin valitsemaan myös heikkotuulisia aurinkoisia poutapäiviä, jolloin karvanvaihtoluodoilla makailevien hallien osuus on suurimmillaan.
Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
Tutkija Markus Ahola, puh. 040 671 9808
Tutkimuspäällikkö Ari Leskelä, puh. 0400 342 879
RKTL:n sivuilla taulukko: Vuoden 2013 laskennoissa nähdyt hallit merialueittain ja maittain touko-kesäkuun vaihteessa.
Laskennoissa nähdyt hallit 2000-luvulla koko Itämerellä (punainen), Suomen osuus sinisellä.
Lähde: RKTL
