Itämeren alueen hallilaskennoissa tavattiin viime keväänä noin 28 000 hallia. Kannan kasvu on 2000-luvun puolivälistä alkaen painottunut Keski-Ruotsin saaristoon. Toisella hallien karvanvaihdon ydinalueista, Suomen lounaissaaristossa, kasvua ei ole tuon jälkeen enää tapahtunut. Laskenta-ajan sääolosuhteet olivat otolliset, mikä osaltaan vaikutti laskentatulokseen. Suomen alueen laskennoista vastasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
Hallien laskentakanta, eli laskennoissa nähtyjen hallien määrä on kasvanut 2000-luvun alun noin 10 000:sta nykyiseen lähes 30 000 eläimeen. Kahdenkymmenentuhannen raja saavutettiin vuonna 2006.
Hallien karvanvaihtoaikaisen esiintymisen ydinalue on edelleen Itämeren pääaltaan pohjoisreunalla Keski-Ruotsin saaristossa ja Suomen lounaissaaristossa. Laskentakanta on kasvanut Keski-Ruotsin saaristossa tasaisesti koko 2000-luvun, kun taas Suomen puolella kasvua ei ole tapahtunut viime vuosikymmenen puolenvälin jälkeen. Laskenta-ajankohdan tilanteen perusteella ei kuitenkaan voida suoraan vetää johtopäätöksiä hallien jakautumisesta eri merialueille muina vuodenaikoina.
Laskennat tehdään touko-kesäkuun vaihteessa pääasiassa lentolaskentoina koko hallien säännöllisen esiintymisen alueella. Karvanvaihdon takia hylkeet makailevat tällöin runsaslukuisimmin näkösällä luodoilla tai viimeisillä jäillä. Osa hylkeistä on kuitenkin parhaissakin oloissa vedessä laskennan tavoittamattomissa, mutta vuodesta toiseen samalla tavalla toistettuna tulokset kuvaavat hyvin kannankoon kehityssuunnan. Kaikki laskenta-alueet käydään läpi kahden viikon sisällä, jotta eläinten mahdollisista siirtymisistä aiheutuva virhe laskentatulokseen olisi mahdollisimman pieni. Esiintymisen ydinalueiden luodot lasketaan tänä aikana 2-3 kertaa ja kultakin alueelta suurin päiväsumma otetaan huomioon laskentakantaa määritettäessä. Koordinoidut laskennat ulotettiin vuonna 2012 ensi kertaa myös Tanskan merialueelle, jonne on viime vuosina ilmaantunut pieni määrä halleja karvanvaihtoaikaan.
Vuoden 2012 tulos perustuu ydinalueiden osalta 25.–27.5. tehtyihin lentolaskentoihin. Kevään laskentaolosuhteet olivat säiden puolesta erittäin hyvät. Laskentapäiviksi voitiin valita heikkotuulisia aurinkoisia poutapäiviä, jolloin karvanvaihtoluodoilla makailevien hallien osuus on suurimmillaan.
Vuoden 2012 laskennoissa nähdyt hallit merialueittain ja maittain touko-kesäkuun vaihteessa
|
Merialue / Maa |
Viro |
Suomi |
Venäjä |
Ruotsi |
Yhteensä |
|
Perämeri ja Merenkurkku |
|
728
|
|
314 |
1042 |
|
Selkämeri |
|
526(1) |
|
2121(2) |
2647 |
|
Keski-Ruotsin saaristo |
|
|
|
10224 |
10224 |
|
Suomen lounaissaaristo |
|
7969 |
|
316 (3) |
8285 |
|
Suomenlahti |
178 |
710 |
(305) (4) |
|
888 |
|
Länsi-Viro |
3365 |
|
|
|
3365 |
|
Etelä-Ruotsi ja Tanska |
|
|
|
1804(5) |
1804 |
|
Yhteensä |
3543 |
9933 |
(305) |
14779 |
28255 |
1) Sandbäck ja Södra Sandbäck Selkämeren alueen lounaisrajalla lähellä lounaissaaristoa
2) Gräsö sisältyy Selkämeren lukemaan
3) Ruotsiin kuuluva Märket Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä
4) Venäjän laskenta tehtiin vasta kesäkuun lopulla eikä tulosta ole huomioitu kokonaistuloksessa
5) Sisältää Tanskan 160 eläintä
Laskennoissa nähdyt hallit 2000-luvulla koko Itämerellä (punainen), Suomen osuus sinisellä.
Lähde: RKTL 9.1.2013