Inarijärvestä saatiin vuonna 2017 arviolta noin 165 tonnia kalaa. Kotitarvekalastajat pyydystivät kokonaissaaliista 43 prosenttia, kaupalliset kalastajat 36 prosenttia ja ulkopaikkakuntalaiset kalastajat 21 prosenttia.
Siikasaalis kasvoi 10 tonnilla edellisvuodesta ja oli noin 95 tonnia. Kääpiösiikamuoto eli reeska mukaanlukien saalista kertyi 100 tonnia. Siikasaaliin kasvu johtui kaupallisten kalastajien määrän ja varsinkin heidän verkkopyyntinsä lisääntymisestä.
Sen sijaan punalihaisten petokalojen saaliit pienenivät:
- Taimenta saatiin noin 15 tonnia. Saalis pieneni noin viisi tonnia vuoteen 2016 verrattuna.
- Nieriä- eli rautusaalis oli 3,5 tonnia ja pieneni reilut 0,5 tonnia vuoteen 2016 verrattuna.
- Harmaanieriää saatiin 1,6 tonnia, ja saalis pieneni vuoteen 2015 verrattuna kahdella tonnilla. Harmaanieriäistutukset loppuivat vuonna 2012, ja laji käy harvinaiseksi saaliiksi kuten järvilohi on jo pitkään ollut.
Siian ja taimenen jälkeen kolmanneksi suurin saalis saatiin hauesta (13,3 tonnia). Haukisaalis kasvoi edellisvuodesta 23 prosenttia ja ohitti pariin edellisvuoteen verrattuna samansuuruisena säilyneen muikkusaalin. Viidenneksi runsain saaliskala oli harjus, jota saatiin noin 10 tonnia.
Inarijärven kokonaissaalisarvio (tonnia) lajeittain vuosina 2015–2017, linkki taulukkoon.
Inarijärven siian, taimenen ja harjuksen vuotuiset saaliit ovat Suomen järvistä selvästi suurimmat. Sama pätee myös maassamme harvinaisten lajien, raudun ja harmaanieriän suhteen.
Inarijärven kokonaissaaliista 78 prosenttia pyydettiin erilaisilla verkoilla. Siikasaaliista verkoilla saatiin 86 ja isorysillä vajaa 13 prosenttia. Taimensaaliista verkoilla saatiin 62 prosenttia, vapapyynnillä 28 prosenttia ja loppuosuus pitkäsiimalla. Muikkusaaliista 75 prosenttia saatiin verkoilla ja loput talvinuotalla. Muista lajeista poiketen harjuksen saaliista 58 prosenttia saatiin vapapyydyksillä.
Lähde: Luke 7.5.2018
