RKTL:n tietojen mukaan kalastajien apajilla käyvät erityisesti vanhat uroshylkeet. Alustavat tiedot kertovat, että ne popsivat erityisesti arvokaloja, kun taas naaraat ja nuoret tyytyvät silakkaan. Tutkijat ja kalastajat pohtivat keinoja, miten ongelmahylkeistä voisi päästä eroon.
Tutkijat ovat saaneet uutta tietoa Itämeren hylkeiden elämästä. Kalastajien saaliita verottavat iäkkäät uroshallit. Alustavien tietojen mukaan niille maistuvat arvokalat. Tämä selviää parhaillaan käynnissä olevasta kansainvälisestä Ecoseal-hankkeesta, jota Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos vetää.
Uudenkaupungin Pyhämaassa työskentelevää kalastaja Seppo Lambergia tiedot eivät hätkähdytä. Hän tuntee hyvin omassa rannassaan vierailevan veijarin.
– Se todellakaan ei näytä itseänsä. Kaksi senttiä sieraimet nousevat veden pinnan yläpuolelle. Se on mahdoton ammuttava ja mahdoton muutenkin ottaa pois ainakin näillä konsteilla, mitä nykyisin on käytössä, pohtii Lamberg
Sadat näytteet kertovat hylkeiden elämästä
RKTL on saanut kalastajilta ja metsästäjiltä noin 200 näytettä kaadetuista tai sivusaaliina tulleista hylkeistä Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Hankkeen ravintotutkimukset valmistuvat syyskuun aikana, mutta jo nyt tiedetään, että varsinkin naaraat ja nuoret syövät silakoita. Eniten arvokaloja nauttivat vanhat uroshylkeet.
– Ne ovat oppineet sen, että rysistä saa helppoa ruokaa. Ne ovat vanhoja, viisaita ja ehkä vaikeita pyydystää, kertoo erikoistutkija Kaarina Kauhala.
Itämeren hyljekannat ovat palautumassa viime vuosisadan romahduksen jälkeen. Viimeisimpien hyljelaskentojen perusteella on arvioitu, että Itämerellä asuu yli 30 000 hallia – niistä noin 10 000 Suomen alueella. Laskennoissa nähdään vuosittain 8 000 – 10 000 hallia. Tutkijat uskovat, että todellinen kanta on jonkin verran suurempi.
Vahingot kalataloudelle ovat lisääntyneet. Tutkijat ja kalastajat yrittävät löytää ratkaisuja hyljekantaa vaarantamatta.
– Määrähän ei ole olennainen asia myöskään kalastajille, vaan juuri se, että saadaan selville, mitä ongelmahylkeet ovat ja pystytään vaikuttamaan siihen kannan osaan. Naaraista, jotka uivat tuolla ulapalla ja syövät pääosin silakkaa, ei ole kauhean paljon harmiakaan, kertoo Kauhala.
Kauhalan mukaan on tärkeää miettiä, miten metsästys kohdistetaan.
– Metsästystä pitäisi kohdistaa entistä enemmän syysaikaan ja nimenomaan näihin aikuisiin uroksiin, pohtii Kauhala.
Kalastajat tyytyväisiä, että saadaan tutkittua tietoa
Kalastaja Seppo Lambergin mielestä on tärkeää, että hylkeistä saadaan tutkittua tietoa. Kaikki eivät ole uskoneet kalastajien kertomuksia hylkeistä.
– Kalastajan sanaahan ei uskota missään päättävissä elimissä. Se pitäisi saada tutkijoilta se tieto. Ehkä sitä uskottaisiin paremmin ja sitä kautta päästäisiin tähän asiaan käsiksi, miettii Lamberg.
Lamberg on täsmämetsästyksen kannalla.
– Se on täällä nähty, että kaikki hylkeet eivät käy pyydyksillä. Jos se pyynti kohdistetaan pyydykseen ja sen lähialueeseen, se ei haittaa valtaosaa hylkeistä, arvioi Lamberg.
Kalastaja kertoo, että myös hylkeiden aiheuttamia vahinkoja kalastajien elannolle on ollut vaikea ymmärtää.
– Kalastajalla jää palkaksi liikevaihdosta keskimäärin noin 30 prosenttia. 70 prosenttia menee menoihin. Siitä liikevaihdosta ei ole kauheasti varaa pudottaa. Jos se putoaa sen 30 prosenttia, silloin ei saada palkkaa ollenkaan sinä vuonna. Se pitäisi päättäjienkin huomioida, kertoo Lamberg.
Lähde: Yle Turku 22.8.2013
