Talvi alkaa pikku hiljaa hivuttautua rannoille. Aikaisempaa talvisää ennustetta ei ole tarve muuttaa. Näyttää edelleen että lunta ja pakkasta on tulossa riittävästi tänne Länsirannikollekin.
Silakkaa ilmestyi rannikolle pitkän kuivan kauden jälkeen. Kolme kuukautta meni heikoin saaliin ja näytti jo ettei tälle syksylle verkkosilakkaa saada, mutta onneksi lopussa ”kiitos seisoi” pitkän yrittämisen jälkeen.
Rysäkalastus loppui neljä päivää viime vuotta aiemmin. Loppuun tuli jokusia taimenia ja pienehköä siikaa. Syksy pyynnistä jäi niukka tulos. Siika on syksypyynnin kohde, mutta saaliit jäivät heikoiksi.
Ennen hallikannan runsastumista oli siian pyynti verkoilla loppusyksyllä ja varsinkin ennen Joulua täällä rannikon pääpyyntimuoto. Koettamassa kävin taasen, mutta saaliskirjanpitoon ei tarvitse merkintöjä tehdä.
Eipä kalavesillä tungosta ole. Alkaa olla yksinäisen mohikaanin työmaata rannikkovedet. Suomen rannikolla on rantaviivaa (rannikko ja saaret) 46 200 km. Uusimman kalastajarekisteröintitiedon mukaan rannikollamme on 200 varsinaista kaupallista kalastajaa (päätoimista tai lähellä sitä). Tämä tarkoitta sitä että jokaista rannikkokalastajaa kohden on 231 km rantaviivaa.
17.12 vielä kävin laskemassa silakkaverkot. Kylmää luvassa, liekö viimeinen reissu huominen verkkojen haku ennen talvea.
Lauantaina 22.12 klo 00.23 on hetki, jolloin aurinko lähtee taas kohti pohjoista pallonpuoliskoa Kauriin kääntöpiiriltä jossa se eteläisimmillään porottaa kohtisuoraan maahan. Siitä se taasen alkaa kevään odottelu.
Oikein Hyvää Joulua ja Onnelista Uutta Vuotta Teille Kaikille!
Ens vuonna sitten nähdään minkälaiseksi kalavuosi 2019 muodostuu!
HjS