Suurimmat vahingot pyydyksille koettiin verkkokalastuksessa. Hyljevahingot ajoittuivat yhteen kalastusaktiivisuuden kanssa. Suurimmat vahingot tapahtuvat keväisin ja syksyisin. Kaikki kalastajat olivat joutuneet muuttamaan toimintatapojaan hylkeistä johtuen. Suuri osa oli joutunut siirtymään joko kokonaan tai osittain verkkokalastuksesta rysäpyyntiin. Hylkeitä joutuu kalastuksen tahattomaksi sivusaaliiksi tuntematon määrä vuosittain. Haastatteluaineiston perusteella hylkeet joutuvat sivusaaliiksi lähinnä rysiin. Hylkeitä jää sivusaaliiksi pääsääntöisesti samoina kuukausina, kun hyljevahinkoja tapahtuu. Suurin osa kalastajista sanoi hylkeen jäävän sivusaaliiksi harvemmin kuin kerran kuussa. Eri-ikäiset hylkeet jäävät sivusaaliiksi eri aikaan vuodesta – kuutit keväällä ja alkukesällä, kun taas nuoret ja aikuiset hylkeet syksyllä.
Sivusaaliiksi joutuvat ovat pääsääntöisesti uroshalleja. Hyljevahinkoja on pyritty vähentämään paikallisesti mm. muuttamalla kalastusmuotoa, muuttamalla rysiä sekä metsästämällä hylkeitä. Näillä toimilla on ollut vaikutusta lähinnä rysäkalastuksessa. Haastatelluista kalastajista lähes puolet metsästää hylkeitä, mutta heistä suurin osa ampuu vain vahinkohylkeitä.
Hylkeenmetsästys oli hankealueella painottunut itään. Kaikki kalastajat toivoivat hylkeensietopalkkiojärjestelmän jatkuvan tulevaisuudessa. He kokivat, että ammattikalastuksen jatkuminen Suomessa on poliittinen päätös.
Lähde: RKTL/ ECOSEAL
