Itämeren harmaahyljekannan nopean kasvun myötä hylkeiden aiheuttamat saalistappiot ja pyydysvauriot ovat jatkuvasti lisääntyneet rannikkokalastuksessa. Näitä vahinkoja on yritetty lieventää monilla tavoilla, kuten pyydysten materiaalien ja rakenteen muutoksilla. Kaikki ratkaisut ovat osoittautuneet riittämättömiksi, vaikka ne ovat jonkin verran auttaneet vähentämään hyljevahinkoja. Akustisilla karkotuslaitteilla on viime vuosina saatu muun muassa Skotlannissa lupaavia tuloksia hylkeiden karkottamisessa kalanviljelyaltaiden välittömästä läheisyydestä.

Testasimme vuosina 2020 ja 2021 hyljekarkottimien käytettävyyttä ja tehokkuutta lohen rysäkalastuksessa yhteistyössä 13 kaupallisen kalastajan kanssa. Kalastajat olivat Selkämeren ja Suomenlahden rannikolta. Mukana olleilla kalastajilla oli useimmissa tapauksissa kaksi ponttoonirysää, joista toinen oli varustettu karkottimella ja toinen oli ilman. Kalastajat siirsivät karkottimen viikon välein rysästä toiseen, jotta rysäpaikan vaikutus kumoutuisi tuloksissa. Kalastajat pitivät myös koentakohtaista saalispäiväkirjaa ja kirjasivat kaikki hyljevahingot.

Tutkimuksessa testattiin kahta erilaista karkotinratkaisua. Toisessa ratkaisussa hyljekarkotin oli asennettu mereen ankkuroidulle lautalle ja karkotin sai tarvitsemansa sähkövirran lautalle asennettujen aurinkopaneelien ja tuuligeneraattorin avulla. Toisessa ratkaisussa karkotin oli asennettu PE-muovista tehtyyn koteloon, jossa oli sisällä akut ja karkottimen säätöyksikkö (kuva 1). Käytämme tällaisesta karkottimesta nimitystä ”mobiili-karkotin”, koska sen siirtäminen paikasta toiseen on huomattavasti helpompaa kuin lautan siirtäminen. Kuvassa 2 näkyy karkottimen sijoituspaikka rysän vierellä (karkotin merkitty tähdellä).

Kuva 1. Mobiili-karkotin veneen laidalla (Kuva: Esa Lehtonen). Oikealla olevassa piirroskuvassa mobiili-karkottimen perusrakenne, mitat ja asettelu mereen, jolloin vain laitteen ylin osa on näkyvissä pinnalla (piirros Modul Plastic Oy).
Kuva 2. Hyljekarkotin oli tässä tutkimuksessa yleensä sijoitettu rysän nielujen lähelle, rysän ulkopuolelle. Karkottimen tehollinen toimintasäde oli noin 45 metriä. (Kuva: Esa Lehtonen)

Lohisaalis parani oleellisesti karkottimen avulla

Vaikka saalisvaihtelu oli tyypillisen suurta, tulokset osoittavat selkeästi, että karkottimella varustetulla rysällä kalastaja voi odottaa saavansa oleellisesti enemmän lohia kuin ilman karkotinta. Kahden pyyntikauden aikana lohisaalis oli keskimäärin 64 prosenttia suurempi niissä rysissä, joissa oli karkotin. Tulokset viittaavat siihen, että kun rysässä on karkotin, hylkeet eivät pysty yhtä tehokkaasti estämään lohien uintia rysään kuin sellaisissa rysissä, joissa ei ole karkotinta. Osittain tulos voi myös liittyä siihen, että karkottimella varustetusta rysästä hylje ei pysty yhtä helposti syömään kaloja eikä viemään niitä pois rysästä.

Tutkimuksen johtopäätöksenä toteamme, että lohen rysäkalastuksessa hyljekarkotin on hyödyllinen ja taloudellisesti kannattava keino hylkeiden aiheuttamien saalishäviöiden vähentämiseksi (olettaen että kalastaja saa vähintään 50% investointituen karkottimien hankintaan). Lisäksi tässä tutkimuksessa kehitetty mobiili-karkotin tarjoaa käytännöllisen ratkaisun. Mobiili-karkotin on melko helppo kuljettaa veneessä ja asettaa mereen.  Luken tarkoitus on edelleen kehittää mobiili-karkotinta. Siitä yritetään tehdä aikaisempaa kevyempi ja se voidaan mahdollisesti myös varustaa pienellä aurinkopaneelilla, jolloin akkujen vaihtoväli pitenisi oleellisesti varsinkin kesäaikaisessa kalastuksessa. Nykyisessä versiossa akut on vaihdettava noin neljän päivän välein. Akut voidaan vaihtaa merellä eli laitetta ei sitä varten tarvitse tuoda maihin.

Kiitokset yhteistyökalastajille

Tässä yhteydessä haluamme lähettää suuret kiitokset kaikille tutkimuksessa mukana olleille kalastajille. Yhteistyö sujui esimerkillisen hyvin ja monet kehitysideat tulivat nimenomaan kalastajilta. Kiitos myös hankkeen yhteistyöyrityksille merkittävästä panoksesta karkotinsovellusten kehitystyössä ja toteutuksessa (Arwell-Tekniikka Oy, Modul Plastic Oy, Mapon Finland Oy, Water and Marine Group Oy, Scandi Net Oy). Karkotinäänen vedenalaismittaukset yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja JMPajala Oy:n kanssa on myös ollut merkittävää.

Työryhmä: Esa Lehtonen, Roope Lehmonen, Joel Kostensalo, Mika Kurkilahti ja Petri Suuronen (Luke).

Lähde:Luken tiedote 11.5.2022.

Katso myös yksityiskohtaisempi raportti (englanniksi) https://sakl.fi/wp-content/uploads/2022-Feasibility-and-effectiveness-of-seal-deterrent-in-coastal-trap-net-fishing_Fisheries-Research-Luke_Final.pdf