Hylkeiden metsästys on mahdollista pienen kiintiön puitteissa.
Risto Tolonen pohtii, kuolevatko kalastajat hyljesuojeluun (MT 15.8.). Kaikkien kalastajaryhmien ja kotimaista luonnonkalaa haluavien kuluttajien on syytä jakaa sama huoli.
Saaristomerellä kaupallisten kalastajien määrä on vähentynyt yli puolella 2000-luvun aikana. Suurimpana syynä vähenemiseen ovat harmaahylkeiden aiheuttamat ongelmat.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan nykyinen yli 32 000 harmaahylkeen eli hallin laskentakanta tarkoittaa 40 000–54 000 kokonaiskantaa, kun osa eläimistä on laskentahetkellä vedessä. Tämä hallimäärä syö vuodessa 80–108 miljoonaa kiloa kalaa (4–7 kg/vrk/halli).
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen teettämien DNA-analyysien mukaan keskimäärin neljännes hallin ravinnosta koostui kaupallisesti arvokkaista kalalajeista; ahven kahdeksan prosenttia, kuha kuusi prosenttia, siika kuusi prosenttia, lohi kaksi prosenttia ja made kaksi prosenttia. Suomenlahdella ahvenen osuus oli jopa 14 prosenttia ja lohen osuus kahdeksan prosenttia.
Hallin ravinto luonnollisesti vaihtelee paikallisesti ja ajallisesti, mutta yllä mainittujen keskiarvojen mukaan laskettuna Itämeren hallikanta syö esimerkiksi kuhaa 4,8–6,5 miljoonaa kiloa vuodessa. Kaupallisen kalastuksen saaliit ovat pieni murto-osa tästä.
Kuten Tolonen toteaa, hylkeiden aiheuttama haitta ei rajoitu kalakantojen harventamiseen. Vähintään yhtä suuri ongelma on pyydysten rikkoutuminen ja kalojen karkottuminen pyyntipaikoilta.
Hylkeiden metsästys on mahdollista pienen kiintiön puitteissa, mutta kiinnostus siihen väheni, kun hyljetuotekauppa EU:ssa kiellettiin. Kaupan kieltäminen tarkoittaa sitä, että metsästäjä ei voi myydä nahkaa tai lihaa pyytämästään hylkeestä.
Hirvikannan säätelyssä tavoitteena on pitää maa- ja metsätaloudelle sekä liikenteelle aiheutuvat vahingot yhteiskunnan hyväksymällä tasolla. Tämä merkitsee myös vasojen metsästämistä.
Vastaava malli tulisi ottaa käyttöön hyljekantojen kohdalla.
Jos nykyisten hyljevahinkojen katsotaan olevan yhteiskunnan hyväksymällä tasolla, hallitusohjelman kärkihankkeen tavoite Kalavarojen kotimaisen käytön ja viennin edistäminen ei voi toteutua.
Koska kalanpyydyksillä vierailevat hallit ovat tutkimusten mukaan uroksia, eikä pelkästään urosten poistaminen vaikuta kannan kokoon, metsästys tulisi kohdistaa myös naaraisiin ja kuutteihin. Tämä edellyttää metsästysajan aikaistamista maaliskuulle, jolloin naaraat ovat kuutteineen jäällä.
Metsästyksen ja saaliin talteenoton helpottuminen saattaisi lisätä metsästäjien kiinnostusta hylkeenpyyntiä kohtaan.
Maria Saarinen
kalatalousaktivaattori
Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä Turku
Lähde: MT/mielipide 22.8.2016
